Karvapallot Koheltaa

Sankari odottaa nälkäisenä ruokaansa, jälkkäriksi possunkorvaa.

Nukakin vanhenee, entisaikainen veteraani-ikä on jo saavutettu. Ja siitäkö johtuen, vai mistä, Nuka satutti jalkansa keskiviikon agitreenien jälkeen Kitin kanssa spurtatessa. Oikea etujalka oli tosi kipeä, ja Nuka ontui sitä ihan kunnolla. Kipulääkkeillä ontuminen helpotti, mutta tänä aamuna pienen riekkumisen jälkeen jalkaan sattui taas (just ehdin sanoa, että älä rieku, etkö muista, että jalka on kipee...) Onhan se kipeä ollut koko ajan, sen näkee kyllä liikkeestä, vaikkei Nuka sitä aina onnukaan. Pitää nyt seurailla, ja jos ei ala loppuviikosta helpottamaan, niin kai se pitää viedä tutkittavaksi. Revähtymään/venähtymään uskon kyllä itse eniten, ja viimetalvisesta omakohtaisesta kokemuksesta tiedän, että ne kyllä paranevat tosi hitaasti.

Agitreeneissä ollaan käyty joitain kertoja ja tehty medihypyillä. Into on ollut hieman vaihtelevaa, viime kerralla Nuka oli taas vähän pirteämpi, mutta sellaista viimetalven kaltaista suunnatonta riemua ei kyllä ole vielä näkynyt. Ja lenkeilläkin se on ollut melkoisen vetämätön, mutta onhan noita lähes helteitä jatkunut aina viime viikonloppuun asti, ja sen jälkeen ei kovin montaa kertaa ehditty lenkkeillä näillä viileämmillä keleillä. Katsotaan nyt piristyykö se vielä talven tullen, vai menetettiinkö riekku-Nuka kastraatiossa. Se hyöty siitä kuitenkin oli, että nivusalueella ei ole ollut kertaakaan minkäänlaista ihottumaa tai tulehdusta ja leikkauksestahan tulee marraskuun alussa vuosi.