Suomessa on 4 vuoden aikaa...
Friday, 31. October 2008, 12:06:45
... kevät, kesä, syksy ja tulva. [ála Pepsu]"Tylsää, kun aina sataa ja on märkää"
Kuva on siis laatua kännyräpsy, ei sentään kuitenkaan uuden kameran tuotosta.
... kevät, kesä, syksy ja tulva. [ála Pepsu]"Tylsää, kun aina sataa ja on märkää"
Kuva on siis laatua kännyräpsy, ei sentään kuitenkaan uuden kameran tuotosta.
Vihdoinkin...
Wednesday, 29. October 2008, 12:13:47
... uusi kamera! Joten kuvasaastetta luvassa, kunhan olisi paremmat kelit kuvaukseen. Nyt jouduin vielä tyytymään sisäharjoitteluun.
Enkä ole ehtinyt kertoa treeneistäkään, jospa ens viikonloppuna? Agitreenit on sitten tauolla pidempäänkin, pohje toipuu tosi hitaasti. 2 viikkoa mennyt ja vieläkin tuntuu, tai itse vamman kohdalla ei mutta selvästi nyt alemmas toiselle puolelle pohjetta on muodostunut turvotusta, ja se on kosketusarka. Mutta reipas lenkkeily onnistuu kyllä, maanantaina käytiin sauvakävelyllä (äiti talutti karvakorvia), se oli ehkä hieman liian reipasta.
Vanhuskakkiainen sai eilen viimeisen piikkinsä - sitä cartrophenia. Normioloissa se on ihan ok, viikonloppuna viiletti metsässä kuin ei mitään lauantaina, sunnuntaina oli selvästi rauhallisempi jo. Mutta edelleenkään se ei meinaa millään hypätä autosta alas omassa autokatoksessa, metsään mennessä hyppää kyllä oikein reippaasti. Pitää nyt katsoa miten homma etenee, vai pitääkö sitä alkaa tutkia enemmän.
Sunnuntaina on viimeiset hakuharkat, sen jälkeen ei olekaan mitään ohjattua koiratreeniä eli pidetään ihan totaalitauko. Ja Nuka joutuu luopumaan miehuudestaan ensiviikolla. Reppana pieni mies.
Enkä ole ehtinyt kertoa treeneistäkään, jospa ens viikonloppuna? Agitreenit on sitten tauolla pidempäänkin, pohje toipuu tosi hitaasti. 2 viikkoa mennyt ja vieläkin tuntuu, tai itse vamman kohdalla ei mutta selvästi nyt alemmas toiselle puolelle pohjetta on muodostunut turvotusta, ja se on kosketusarka. Mutta reipas lenkkeily onnistuu kyllä, maanantaina käytiin sauvakävelyllä (äiti talutti karvakorvia), se oli ehkä hieman liian reipasta. Vanhuskakkiainen sai eilen viimeisen piikkinsä - sitä cartrophenia. Normioloissa se on ihan ok, viikonloppuna viiletti metsässä kuin ei mitään lauantaina, sunnuntaina oli selvästi rauhallisempi jo. Mutta edelleenkään se ei meinaa millään hypätä autosta alas omassa autokatoksessa, metsään mennessä hyppää kyllä oikein reippaasti. Pitää nyt katsoa miten homma etenee, vai pitääkö sitä alkaa tutkia enemmän.
Sunnuntaina on viimeiset hakuharkat, sen jälkeen ei olekaan mitään ohjattua koiratreeniä eli pidetään ihan totaalitauko. Ja Nuka joutuu luopumaan miehuudestaan ensiviikolla. Reppana pieni mies.
Jälleen jalkavaivaisia
Wednesday, 22. October 2008, 10:49:52
Onpahan jäänyt päivitykset, töissä ei ehdi, ja kotona ei jaksa konetta avatakaan. Raportoinpa nyt kuitenkin pikaisesti, että täällä ollaan kuitenkin!
Agilityt on nyt sitten totaalitauolla, kun viime keskiviikkona 1kk aiemmin revähtäyt pohje revähti sitten totaalisesti uudestaan, sanoi vaan poks kesken todella mahtavasti menneen minien MM-agifinaaliradan, joka oli siis treenien ohjelmassa. Ai että harmitti, Nuka meni niin hienosti ja se oli niin innoissaan, ja sitten jouduttiinkin lähtemään kotiin... Jalka on edelleen kipeä ja jäykkä vaikka viikko on jo mennyt. Lääkäri suositteli 4 viikon juoksukieltoa. Viimeksi pidin agitaukoa 2 kertaa, eli 3 viikkoa ja sillon se riitti, jalka kesti kahdet harkat ja yhden kisankin, mutta nyt on kyllä otettava varovaisesti, että pääsisi vaivasta eroon eikä se taas uusisi.
Kauheesti hyviä harkkoja on takana, yritän viikonloppuna muistella hieman menneitä, jos enää mitään muistan. Hakuharkat on mennyt todella hyvin, Nuka irtoilee ja lähes "karkaa käsistä" ja on reipas ja ilmaisee hyvin. Agissakin on menty tosi hyvin - kisoja lukuuunottamatta, kisat meni taas tuttuun tapaan ihan penkin alle.
Jasua on vaivannut etupään jäykkyys, sen ylös nouseminen on melko hidasta ja jäykkää, ja se ei mielellään ole hypännyt autosta alas. Pari viikkoa sitten tilanne kärjistyi, kun olin tullut kotiin ja pojat hösläsi siinä ja Jasuun sitten sattui ja se alkoi murista. Sitä ei Nuka ymmärtänyt ja tappeluhan siinä tuli, onneksi olivat hihnassa ja äitini vieressä, niin saatiin ne irti toisistaan. Onneksi ei pintanaarmuja kummempaa tullut eikä mitään kaunoja jäänyt. Sillon totesin kuitenkin, että Jasu on kipeä. Käytiin Minnan luona saamassa Cartrophenia ja kipulääkettä, Minna totesi Jasun oikean etujalan olevan melkoisen jäykkä, se sama jalka jonka se loukkasi pellolla. Nyt sitten pistellään 3 krt Cartropheniä (itse pistän, eka kerralla meni omaankin sormeen, eilen meni hyvin eikä ollut edes kiinnipitäjää apuna!) ja syödään kipulääkettä, ja katsotaan sitten miten auttaa. Pitää yrittää myös säännöllisemmin hieroa ja venytellä vanhusta, kunhan nyt tuosta kuntoutuu. Ei kipu kuitenkaan päällepäin pahemmin näy, samaa juna-vauhtia Jasu lenkillä lyllertää, ja välillä ehkä vähän riehuttaisikin.
Syksyn kisasuunnitelmat kuivuivat sitten kasaan tuon jalkavamman vuoksi, joten nyt vaan hakuillaan vielä pari kertaa ja sitten pidetään pieni hakutauko. Talvella pitäisi kyllä johonkin ev. ryhmään tunkea, Nuka kun on kuitenkin parhaimmillaan viileässä! Agissa sitten vaan treenaillaan omaksi iloksi, kunhan nyt ensin toivutaan, mutta enpä taida tälle vuodelle nyt kisoihin enää mennä.
Agilityt on nyt sitten totaalitauolla, kun viime keskiviikkona 1kk aiemmin revähtäyt pohje revähti sitten totaalisesti uudestaan, sanoi vaan poks kesken todella mahtavasti menneen minien MM-agifinaaliradan, joka oli siis treenien ohjelmassa. Ai että harmitti, Nuka meni niin hienosti ja se oli niin innoissaan, ja sitten jouduttiinkin lähtemään kotiin... Jalka on edelleen kipeä ja jäykkä vaikka viikko on jo mennyt. Lääkäri suositteli 4 viikon juoksukieltoa. Viimeksi pidin agitaukoa 2 kertaa, eli 3 viikkoa ja sillon se riitti, jalka kesti kahdet harkat ja yhden kisankin, mutta nyt on kyllä otettava varovaisesti, että pääsisi vaivasta eroon eikä se taas uusisi.
Kauheesti hyviä harkkoja on takana, yritän viikonloppuna muistella hieman menneitä, jos enää mitään muistan. Hakuharkat on mennyt todella hyvin, Nuka irtoilee ja lähes "karkaa käsistä" ja on reipas ja ilmaisee hyvin. Agissakin on menty tosi hyvin - kisoja lukuuunottamatta, kisat meni taas tuttuun tapaan ihan penkin alle.
Jasua on vaivannut etupään jäykkyys, sen ylös nouseminen on melko hidasta ja jäykkää, ja se ei mielellään ole hypännyt autosta alas. Pari viikkoa sitten tilanne kärjistyi, kun olin tullut kotiin ja pojat hösläsi siinä ja Jasuun sitten sattui ja se alkoi murista. Sitä ei Nuka ymmärtänyt ja tappeluhan siinä tuli, onneksi olivat hihnassa ja äitini vieressä, niin saatiin ne irti toisistaan. Onneksi ei pintanaarmuja kummempaa tullut eikä mitään kaunoja jäänyt. Sillon totesin kuitenkin, että Jasu on kipeä. Käytiin Minnan luona saamassa Cartrophenia ja kipulääkettä, Minna totesi Jasun oikean etujalan olevan melkoisen jäykkä, se sama jalka jonka se loukkasi pellolla. Nyt sitten pistellään 3 krt Cartropheniä (itse pistän, eka kerralla meni omaankin sormeen, eilen meni hyvin eikä ollut edes kiinnipitäjää apuna!) ja syödään kipulääkettä, ja katsotaan sitten miten auttaa. Pitää yrittää myös säännöllisemmin hieroa ja venytellä vanhusta, kunhan nyt tuosta kuntoutuu. Ei kipu kuitenkaan päällepäin pahemmin näy, samaa juna-vauhtia Jasu lenkillä lyllertää, ja välillä ehkä vähän riehuttaisikin.
Syksyn kisasuunnitelmat kuivuivat sitten kasaan tuon jalkavamman vuoksi, joten nyt vaan hakuillaan vielä pari kertaa ja sitten pidetään pieni hakutauko. Talvella pitäisi kyllä johonkin ev. ryhmään tunkea, Nuka kun on kuitenkin parhaimmillaan viileässä! Agissa sitten vaan treenaillaan omaksi iloksi, kunhan nyt ensin toivutaan, mutta enpä taida tälle vuodelle nyt kisoihin enää mennä.
Etukäteis onnea päivänsankarille
Thursday, 2. October 2008, 14:32:02
Nuka täyttää huomenna 3.10. mahtavat 6v. Nyt jo!
Joo, päivitykset laahaa, töissä on niin kiire ettei ehdi ja kotona vapaa-ajalla ei jaksa kuvitellakaan istuvansa vielä koneen ääressä. Kahdet hakuharkat on takana, vähän on ollut aiempaa tahmeampaa, ja kaikenlaista pientä, mutta kuitenkin suht koht ok. Eilen käytiin jalkavammatauon jälkeen taas agissakin, se meni tosi hyvin. Yritän raportoida...
Joo, päivitykset laahaa, töissä on niin kiire ettei ehdi ja kotona vapaa-ajalla ei jaksa kuvitellakaan istuvansa vielä koneen ääressä. Kahdet hakuharkat on takana, vähän on ollut aiempaa tahmeampaa, ja kaikenlaista pientä, mutta kuitenkin suht koht ok. Eilen käytiin jalkavammatauon jälkeen taas agissakin, se meni tosi hyvin. Yritän raportoida...
Lisää jalkavaivaisia
Wednesday, 17. September 2008, 08:08:42
Nyt on sitten Jasullakin jalka pipi. :-( Mun pieni. Pojat röntysivät keskellä meidän peltoa olevan mäen päällä olevassa hiekkakuopassa. Sitten Jasu näytti siltä, että ottaa kohta lähdöt, joten kutsuin ne pois kuopalta että jatketaan matkaa. Jasu kääntyi ja tuli sellaisen pienen jyrkän rinteen ja jotenkin kompastui ja ehkä törmäsi siinä olleeseen aika isoon kiveenkin, ja meni ihan mukkelismakkelis niskalleen. Se nousi ylös, roikotti etujalkaa ja alkoi itkeä. Ihan vollotti ja uikutti. :-( Minä heti että millä ihmeellä saan sen sieltä pois, jos on vaikka luita poikki, ei ollut puhelintakaan. Ajattelin, että pakko sen on vaan kävellä ja linkata. Hetki siinä rauhoituttiin ja se onneksi sitten alkoi varata jalalle ja päästiin linkaten kotiin. Annoin sille Rimadylin ja iltapissalla se vielä linkkasi. Aamulla se olikin jo parempi ja aamulenkillä koko linkkaus sitten unohtui, kun oli niin paljon kurreja ja kissoja ja kaikkea mielenkiintoista hajua. Että taidettiin selvitä säikähdyksellä. Yritin etsiä kipukohtaa, mutta en löytänyt. Toivottavasti oli vaan tärähdys tai venähdys.
Oma pohje on jo parempi, se päivän aikana selvästi jäykistyy, mutta kunhan lähtee illalla lenkille niin siinä kyllä sitten vertyy. Jätän kuitenkin nyt joogat ja agit väliin tältä viikkoa, yritän joogailla ja venytellä vaan kotona.
Oma pohje on jo parempi, se päivän aikana selvästi jäykistyy, mutta kunhan lähtee illalla lenkille niin siinä kyllä sitten vertyy. Jätän kuitenkin nyt joogat ja agit väliin tältä viikkoa, yritän joogailla ja venytellä vaan kotona.
On se vaan upee-hieno-mahtava!
Monday, 15. September 2008, 08:04:44
Hakuharkat Histassa 14.09.2008
Nuka oli ihan super! Ilma oli melkoisen kylmä, tuuli oli aika heikko, mutta ei ihan tyynikään. Alueella oli ollut 2 koiraa (narttuja) ennen Nukaa, eli jonkun verran tallattu. Nukalle oli 2 maalimiestä kohtuullisen matkan päässä toisistaan niin, että itse pääsin kävelemään taas suoraan linjaa ilman mutkitteluja ja Nuka ehtisi kuitenkin etsiä jonkun verran niiden välillä. Lähdimme alueelle tuulen suuntaisesti, mutta tuulen yläpuolelta ja epäilin jo, että mitähän tästä tulee. Nuka lähti lähetyksellä (ihan eri suuntaan kun lähetin!) todella reippaasti, suorastaan melkein säntäsi rinnettä alas. Kouluttaja totesi, että "sehän kohta karkaa sulta käsistä!". Itse lähdin kulkemaan suoraa linjaa, Nuka teki laajaa kaarta alueen alareunassa, sitten se tuli reippaasti kohti, pysähtyi merkkaamaan puskaa, annoin merkata, mutta kun meinasi merkata uudestaan, kielsin sitä siitä. Se lähtikin heti eteenpäin ja kehuin. Se irtosi taas tosi reippaasti ja kauas ja eteni edelläni, kunnes ilmeisesti sai hajun maalimiehestä ja lähti isolla kaarella työstämään hajua eikä edes katsonut minua, kun hitaasti etenin edelleen. Hajua työstäessään Nukan vauhti hieman hidastui, mutta tosi reippaasti se meni risumajan oviaukolle, jossa maalimies oli. Ja lähti samantien kertomaan reippaalla laukalla! Se tuli oikean käden puolelta, kiersi eteeni eikä meinannut koskea vasempaan käteen, jonka olen yrittänyt ottaa kertomisen merkiksi. En ehtinyt edes kytkeä liinaa enkä sanoa "näytä" kun se jo ampaisi maalimiehelle takaisin ja meni reippaasti puoliksi majan sisään syömään namit!
Sitten jatkettiin ja Nuka irtoili edelleen tosi reippaasti, siksakkasi aluetta ihan itse. Se tuli tosi läheltä toista maalimiestä tuulen yläpuolelta eikä saanut hajua, ja ajattelin mitenhän tässä käy. Jatkoin kuitenkin liikettä eteenpäin ja Nuka irtosi edelleni. Siellä se sitten taas sai hajun, nyt siitä näki selvästi kuinka se hidasti alkaessaan työstää hajua. Tiputti laukan raville ja nenä pystyssä etsi hyvin ja itsenäisesti ja taas lähti samantien kertomaan, ja sama juttu jälleen, tuli oikealta eteen eikä koskenut käteen. Vaadin sen kuitenkin taas, ja nyt ehdin jopa kytkeä ja lähettää sen näytöllä ja se menikin, hirveetä kyytiä! Maalimies saatteli Nukan jonkun matkaa polulle, Nuka oli innokaana syömässä namia ja itse pysyin ihan vieressä. Kerran Nuka vilkaisi, että olen vielä mukana, muuten keskittyi kerjäämiseen! Kesken syömisen nappasin sen kiinni, jätettiin maalimies nameineen ja lähdettiin autolle. Ihan mahtavaa! Ainoa, että nyt mietin yritänkö edelleen vaatia sitä vasempaan käteen, vai voisiko se koskea kumpaan vaan, niin ei tulisi tällaisia tilanteita?
Lopuksi kouluttaja kysyi mikä on meidän tavoite lopulle 1,5kk treenille, mitä halutaan ja aiotaan treenata. Sanoin, että vähitellen isompaa aluetta ja palataan siksakkiin pikkuhiljaa pyrkien kuitenkin säilyttämään nyt tuon irtoamisen ja vauhdin. Ja ilmaisusta varmaa. Kouluttaja oli sitä mieltä, että monella koiralla ilmaisu katoaa/heikkenee pimeässä, jos se ei ole tosi varma ennen pimeään siirtymistä, joten ei siis Nukalle vielä pimeää.
Viimeiselle näytölle Nukaa lähettäessäni keskiviikon agitreeneissä revähtänyt ja jo parantunut pohkeeni revähti oikein kunnolla, joten taitaa ainakin tällä viikolla jäädä agit väliin. Höh. Revähdykset on siitä keljuja, että niiden paraneminen kestää todella kauan, joten saattaapi tulla pidempikina agitauko. Hakua nyt ehkä pystytään treenaamaan, kunhan muistan ottaa varovaisesti.
Nuka oli ihan super! Ilma oli melkoisen kylmä, tuuli oli aika heikko, mutta ei ihan tyynikään. Alueella oli ollut 2 koiraa (narttuja) ennen Nukaa, eli jonkun verran tallattu. Nukalle oli 2 maalimiestä kohtuullisen matkan päässä toisistaan niin, että itse pääsin kävelemään taas suoraan linjaa ilman mutkitteluja ja Nuka ehtisi kuitenkin etsiä jonkun verran niiden välillä. Lähdimme alueelle tuulen suuntaisesti, mutta tuulen yläpuolelta ja epäilin jo, että mitähän tästä tulee. Nuka lähti lähetyksellä (ihan eri suuntaan kun lähetin!) todella reippaasti, suorastaan melkein säntäsi rinnettä alas. Kouluttaja totesi, että "sehän kohta karkaa sulta käsistä!". Itse lähdin kulkemaan suoraa linjaa, Nuka teki laajaa kaarta alueen alareunassa, sitten se tuli reippaasti kohti, pysähtyi merkkaamaan puskaa, annoin merkata, mutta kun meinasi merkata uudestaan, kielsin sitä siitä. Se lähtikin heti eteenpäin ja kehuin. Se irtosi taas tosi reippaasti ja kauas ja eteni edelläni, kunnes ilmeisesti sai hajun maalimiehestä ja lähti isolla kaarella työstämään hajua eikä edes katsonut minua, kun hitaasti etenin edelleen. Hajua työstäessään Nukan vauhti hieman hidastui, mutta tosi reippaasti se meni risumajan oviaukolle, jossa maalimies oli. Ja lähti samantien kertomaan reippaalla laukalla! Se tuli oikean käden puolelta, kiersi eteeni eikä meinannut koskea vasempaan käteen, jonka olen yrittänyt ottaa kertomisen merkiksi. En ehtinyt edes kytkeä liinaa enkä sanoa "näytä" kun se jo ampaisi maalimiehelle takaisin ja meni reippaasti puoliksi majan sisään syömään namit!
Sitten jatkettiin ja Nuka irtoili edelleen tosi reippaasti, siksakkasi aluetta ihan itse. Se tuli tosi läheltä toista maalimiestä tuulen yläpuolelta eikä saanut hajua, ja ajattelin mitenhän tässä käy. Jatkoin kuitenkin liikettä eteenpäin ja Nuka irtosi edelleni. Siellä se sitten taas sai hajun, nyt siitä näki selvästi kuinka se hidasti alkaessaan työstää hajua. Tiputti laukan raville ja nenä pystyssä etsi hyvin ja itsenäisesti ja taas lähti samantien kertomaan, ja sama juttu jälleen, tuli oikealta eteen eikä koskenut käteen. Vaadin sen kuitenkin taas, ja nyt ehdin jopa kytkeä ja lähettää sen näytöllä ja se menikin, hirveetä kyytiä! Maalimies saatteli Nukan jonkun matkaa polulle, Nuka oli innokaana syömässä namia ja itse pysyin ihan vieressä. Kerran Nuka vilkaisi, että olen vielä mukana, muuten keskittyi kerjäämiseen! Kesken syömisen nappasin sen kiinni, jätettiin maalimies nameineen ja lähdettiin autolle. Ihan mahtavaa! Ainoa, että nyt mietin yritänkö edelleen vaatia sitä vasempaan käteen, vai voisiko se koskea kumpaan vaan, niin ei tulisi tällaisia tilanteita?
Lopuksi kouluttaja kysyi mikä on meidän tavoite lopulle 1,5kk treenille, mitä halutaan ja aiotaan treenata. Sanoin, että vähitellen isompaa aluetta ja palataan siksakkiin pikkuhiljaa pyrkien kuitenkin säilyttämään nyt tuon irtoamisen ja vauhdin. Ja ilmaisusta varmaa. Kouluttaja oli sitä mieltä, että monella koiralla ilmaisu katoaa/heikkenee pimeässä, jos se ei ole tosi varma ennen pimeään siirtymistä, joten ei siis Nukalle vielä pimeää.
Viimeiselle näytölle Nukaa lähettäessäni keskiviikon agitreeneissä revähtänyt ja jo parantunut pohkeeni revähti oikein kunnolla, joten taitaa ainakin tällä viikolla jäädä agit väliin. Höh. Revähdykset on siitä keljuja, että niiden paraneminen kestää todella kauan, joten saattaapi tulla pidempikina agitauko. Hakua nyt ehkä pystytään treenaamaan, kunhan muistan ottaa varovaisesti.
Syysskabat ja harkkaraporttia
Saturday, 13. September 2008, 16:44:51
Noniin, vihdoinkin on aikaa raportoida Syysskaboista, viikolla oli niin kiirus ettei ehtinyt.
Kaikenkaikkiaan Skabat meni hyvin, joskin Nukalta oli veto aika pois, se oli ihmeen väsynyt ja vaisu. Etenkin lauantaina oli tosi hiostava ja helteinen ilma, vaikka mittari näytti "vain" +19. Sunnuntaina oli pilvistä ja viileämpää ja Nuka olikin selvästi pirtämpi, joskaan ei sillonkaan oma vauhdikas itsensä. Hyytyneisyys toisaalta johti siihen, että Nuka ei karannut lapasesta vaan pysyi hyvin ohjauksessa. Sen seurauksena tehtiinkin kaikki 4 oikein mukavaa rataa, mitä nyt ekaradalta hyl, ja vikalta yksi kielto, mutta siihen väliin 2x0-rata!! Nousunollia ei kuitenkaan tullut, kun sijoitus molemmilla nollilla oli vasta 6. Mutta olin tyytyväinen sekä Nukan ohjattavuuteen että etenkin omaan keskittymiseen ja kunnon ohjaukseen läpi radan. Toki joka radalle mahtui tietenkin vähintään yksi pyllistelykohtaus, mutta onneksi ei sen enempää!
Tuolla on yksi kuva Nukasta ilmeisesti sunnuntain K4 radalta.
Syysskabat K1, 06.09.2008 Tuomari Allan Hanssen (DEN)
Rata oli melkoisen vaikea kiemura, ja kuten jälkikäteen selvisi, ihanneaika lähes mahdottoman tiukka. Vain yksi koira, Sonjan bc Piina pääsi alle ihanneajan reilu -2 sek! Jotta ei se hylki niin harmittanutkaan. Nuka siis ponkaisi heti alussa 3. esteellä A:lle, kun piti mennä putkeen. En osannut edes odottaa sen sinne menevän, kun A oli kuitenki suhteellisen kaukana. Päätin kuitenkin ohjata radan kunnolla ja tarkasti loppuun asti. Nuka teki hyvää rata, yksi rima tippui yhdessä kieputuskohdassa, ja sitten se siltä samaiselta A:lta karkasi sinne putkeen minne piti alussa mennä, muttei enää siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt kääntyä kepeille. Muuten ihan hyvä rata. Tulos: HYL
Syysskabat K2, 06.09.2008 Tuomari Marco Mouwen (SUI)
Reilusti helpomman näköinen rata, ja ihanneaikakin tuntui olevan ihan siedettävä. Nuka teki nättiä rataa, yhdessä takaaleikkauksessa heitin sitä liian myöhään yli ja se hidasti ja hetken empi, siihen kului ehkä sekuntti-pari. Pussista oli 180-asteen käännös, ja vaikka olin kutsuvinani sitä hyvissä ajoi, se ampaisi pussista suoraan ties kuinka monen metrin päähän ja tähänkin kului monta sekuntia. Kontaktithan meillä on aina hitaat, kun lähes pysäytän Nukan niihin (kaikki viikonlopun kontaktit toimivat loistavasti!) ja kepeillä se pujotteli selvästi hitaammin kun sillon kun sillä on reippaampi vaihde päällä. Näistä kaikista hidasteista johtuen olimme n. 10 sek kärkeä hitaampia, mutta voitimme itsemme ja teimme ihan hienon ja puhtaan radan! Tulos: 0 (-4,14), 6. sija
Syysskabat K3, 07.09.2008 Tuomari Marco Mouwen (SUI)
Hieman eilistä vaikeamman näköinen rata. Alussa oli hyppysarjan jälkeen kääntö putkelle ja puomi oli melkoisen suurena houkuttimena suoraan koiran edessä. Todella moni koira ehtikin etutassunsa kontaktille läiskäistä. Päädyin puolivalssiin, ja se toimi, sain Nukan putkeen! Ja kaikin puolin koko rata meni kauniisti. A:n jälkeen oli pieni pyllistelytuokio, kun Nuka ei heti kontaktilta kääntynytkään 180 astetta, mutta muuten mentiin sujuvasti.Tulos: 0 (-2,54), 6. sija
Syysskabat K4, 06.09.2008 Tuomari Allan Hanssen (DEN)
Rata oli sujuvampi kuin edellisen päivän K1-rata, ja ihanneaikakin kohtuullisempi. Radassa oli kuitenkin nopeille koirille putkiansoja, kun kaikkiaan kolme putken päätä oli heti alkumetreillä tyrkyllä. Nukan sain oikeaan putkeen jälleen puolivalssin avulla, rata meni hyvin ja sujuvasti, yhdessä kohtaa en kääntänyt ajoissa, ja Nuka ehti tehdä 180 asteen käännöksessä melko pitkän lenkin esteiden takana. Aivan lopussa hieman tiukassa estekulmassa jätin Nukan selän taa ja oletin sen tulevan näyttävään käteen ja kiiruhdin seuraavalle esteelle, mutta se hypätessään olikin livahtanut toiselle puolelle selkäni takaa ja ajautui juuri ja juuri ohi esteen, josta tuli siis se kielto. Aikaa tähän kiemuraan ei kovin montaa sekuntia tuhlaantunut, mutta maalissa olimme silti 8.42 sek yliajalla. Eli ilman tuota kieltoakin olisi varmaan jokunen sekunti yliaikaa tullut, vaikka suhtkoht reippaita oltiin. Kepit olivat melko hitaat ja se yksi kiemura, muuten sujuvaa rataa. Tulos: 13.42, 7. sija
Agilityharkat 10.09.2008
Ekat uuden kouluttajan Tarun vetämät harkat. Nuka oli reippalla ja iloisella mielellä ja selvästi pirteämpi ja vauhdikkaampi kuin viikonlopun kisoissa. Silti se kuunteli ohjausta tosi hyvin. Taru bongasi heti tavaramerkkini pyllistelyn, ja sitä korjattiin useammallakin kertauksella, hienosti Nuka jaksoi viilata! Taru ohjeisti kropalla ohjaamista eikä niinkään liikettä (tiukoissa paikoissa siis), jota aiemmat kouluttajat ovat selvästi painottaneet. Hyvin toimi Nukalla pelkkä yläkropan kääntö käsiä vaihtelemalla (kun vaan olisi muistanut mikä käsi missäkin välissä mihinkin suuntaan... ) Lisäksi oli välistävetoa, joka sekin meiltä meni vähän hätäilyn piikkiin ja saatiin hyviä neuvoja. Taru myös huomasi, että Nuka innostuu jämäkästä yhdestä kehusta (matalalla äänellä) "Hyvä!" selvästi enemmän kun jatkuvasti hoettavasta kimityksestä "hyvä,hyvä,hyvä" Jep, hyvältä vaikuttaa!
Hakuharkat Petikossa 12.09.2008
Pidettiin omalla porukalla pienimuotoiset treenit. Nukalle aukealla pellolla (hyvä tuuli, mutta pitkä heinä) 2 maalimiestä. Toinen oli kuopassa, jonka tiesin tarkkaan, että voisin olla varma oikeasta ilmaisusta. Nuka lähti tosi reippaasti lähetyksellä, lähdin itse kävelemään sivusuunnassa polkua pitkin. Nuka irtosi pellon heinikkoon ja teki siellä pienen lenkin ja luulin sen jo menevän suoraan maalimiehelle, muttei se mennytkään vaan merkkasi. Jatkoin eteenpäin ja se palasi polulle mutta sai samalla hajun ja lähti todella reippaasti etsimään, löysi maalimiehen kuopan pohjalta ja tuli heti kertomaan todella reippaasti ja hyvin, koski ihan selvästi käteenkin. Tästä ei voinut erehtyä! Ja meni vauhdilla näytölle. Lähetin sen siitä sitten suoraan kohti koivikkoa, jossa toisen mm:hen piti olla. Nuka irtosi samantien, liekö löytänyt jäljen, mutta ilmavainulla se kuitenkin painui - ja ihan suoraan maalimiehelle joka oli maastokankaaseen verhoutunut, pää kuitenkin näkyvissä. En ollut 100% varma että se oli ollut juuri maalimiehellä, mutta ei siitä kertomisesta voinut erehtyä, sen näki jo Nukan ilmeestä että se tuli kertomaan. Mutta kuten monesti kun se tulee oikean käden puolelta, se ei kierrä ja koske vasempaan (joka olisi se kertomis-käsi), ja nytkin jouduin vähän pyytämään sitä. Mutta silti kertominen oli melkoisen selvää. Ja näytöllekin se meni todella hienosti ja oli tosi reipas. Kun mm sitten lopuksi alkoi kasata kangasta, Nuka selvästi vähän pelkäsi sitä ja vilkuili kokoajan vaikka saikin namia. Vielä ei siis oteta pressuja, vaan vasta jotain ko kaltaista pehmeää kangasta. Pitää ostaa kotiin pieni pressu ja tutustutaan pelkästään siihen ensin erikseen. Mutta todella mahtava työskentely Nukalta!
Kaikenkaikkiaan Skabat meni hyvin, joskin Nukalta oli veto aika pois, se oli ihmeen väsynyt ja vaisu. Etenkin lauantaina oli tosi hiostava ja helteinen ilma, vaikka mittari näytti "vain" +19. Sunnuntaina oli pilvistä ja viileämpää ja Nuka olikin selvästi pirtämpi, joskaan ei sillonkaan oma vauhdikas itsensä. Hyytyneisyys toisaalta johti siihen, että Nuka ei karannut lapasesta vaan pysyi hyvin ohjauksessa. Sen seurauksena tehtiinkin kaikki 4 oikein mukavaa rataa, mitä nyt ekaradalta hyl, ja vikalta yksi kielto, mutta siihen väliin 2x0-rata!! Nousunollia ei kuitenkaan tullut, kun sijoitus molemmilla nollilla oli vasta 6. Mutta olin tyytyväinen sekä Nukan ohjattavuuteen että etenkin omaan keskittymiseen ja kunnon ohjaukseen läpi radan. Toki joka radalle mahtui tietenkin vähintään yksi pyllistelykohtaus, mutta onneksi ei sen enempää!
Tuolla on yksi kuva Nukasta ilmeisesti sunnuntain K4 radalta.
Syysskabat K1, 06.09.2008 Tuomari Allan Hanssen (DEN)
Rata oli melkoisen vaikea kiemura, ja kuten jälkikäteen selvisi, ihanneaika lähes mahdottoman tiukka. Vain yksi koira, Sonjan bc Piina pääsi alle ihanneajan reilu -2 sek! Jotta ei se hylki niin harmittanutkaan. Nuka siis ponkaisi heti alussa 3. esteellä A:lle, kun piti mennä putkeen. En osannut edes odottaa sen sinne menevän, kun A oli kuitenki suhteellisen kaukana. Päätin kuitenkin ohjata radan kunnolla ja tarkasti loppuun asti. Nuka teki hyvää rata, yksi rima tippui yhdessä kieputuskohdassa, ja sitten se siltä samaiselta A:lta karkasi sinne putkeen minne piti alussa mennä, muttei enää siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt kääntyä kepeille. Muuten ihan hyvä rata. Tulos: HYL
Syysskabat K2, 06.09.2008 Tuomari Marco Mouwen (SUI)
Reilusti helpomman näköinen rata, ja ihanneaikakin tuntui olevan ihan siedettävä. Nuka teki nättiä rataa, yhdessä takaaleikkauksessa heitin sitä liian myöhään yli ja se hidasti ja hetken empi, siihen kului ehkä sekuntti-pari. Pussista oli 180-asteen käännös, ja vaikka olin kutsuvinani sitä hyvissä ajoi, se ampaisi pussista suoraan ties kuinka monen metrin päähän ja tähänkin kului monta sekuntia. Kontaktithan meillä on aina hitaat, kun lähes pysäytän Nukan niihin (kaikki viikonlopun kontaktit toimivat loistavasti!) ja kepeillä se pujotteli selvästi hitaammin kun sillon kun sillä on reippaampi vaihde päällä. Näistä kaikista hidasteista johtuen olimme n. 10 sek kärkeä hitaampia, mutta voitimme itsemme ja teimme ihan hienon ja puhtaan radan! Tulos: 0 (-4,14), 6. sija
Syysskabat K3, 07.09.2008 Tuomari Marco Mouwen (SUI)
Hieman eilistä vaikeamman näköinen rata. Alussa oli hyppysarjan jälkeen kääntö putkelle ja puomi oli melkoisen suurena houkuttimena suoraan koiran edessä. Todella moni koira ehtikin etutassunsa kontaktille läiskäistä. Päädyin puolivalssiin, ja se toimi, sain Nukan putkeen! Ja kaikin puolin koko rata meni kauniisti. A:n jälkeen oli pieni pyllistelytuokio, kun Nuka ei heti kontaktilta kääntynytkään 180 astetta, mutta muuten mentiin sujuvasti.Tulos: 0 (-2,54), 6. sija
Syysskabat K4, 06.09.2008 Tuomari Allan Hanssen (DEN)
Rata oli sujuvampi kuin edellisen päivän K1-rata, ja ihanneaikakin kohtuullisempi. Radassa oli kuitenkin nopeille koirille putkiansoja, kun kaikkiaan kolme putken päätä oli heti alkumetreillä tyrkyllä. Nukan sain oikeaan putkeen jälleen puolivalssin avulla, rata meni hyvin ja sujuvasti, yhdessä kohtaa en kääntänyt ajoissa, ja Nuka ehti tehdä 180 asteen käännöksessä melko pitkän lenkin esteiden takana. Aivan lopussa hieman tiukassa estekulmassa jätin Nukan selän taa ja oletin sen tulevan näyttävään käteen ja kiiruhdin seuraavalle esteelle, mutta se hypätessään olikin livahtanut toiselle puolelle selkäni takaa ja ajautui juuri ja juuri ohi esteen, josta tuli siis se kielto. Aikaa tähän kiemuraan ei kovin montaa sekuntia tuhlaantunut, mutta maalissa olimme silti 8.42 sek yliajalla. Eli ilman tuota kieltoakin olisi varmaan jokunen sekunti yliaikaa tullut, vaikka suhtkoht reippaita oltiin. Kepit olivat melko hitaat ja se yksi kiemura, muuten sujuvaa rataa. Tulos: 13.42, 7. sija
Agilityharkat 10.09.2008
Ekat uuden kouluttajan Tarun vetämät harkat. Nuka oli reippalla ja iloisella mielellä ja selvästi pirteämpi ja vauhdikkaampi kuin viikonlopun kisoissa. Silti se kuunteli ohjausta tosi hyvin. Taru bongasi heti tavaramerkkini pyllistelyn, ja sitä korjattiin useammallakin kertauksella, hienosti Nuka jaksoi viilata! Taru ohjeisti kropalla ohjaamista eikä niinkään liikettä (tiukoissa paikoissa siis), jota aiemmat kouluttajat ovat selvästi painottaneet. Hyvin toimi Nukalla pelkkä yläkropan kääntö käsiä vaihtelemalla (kun vaan olisi muistanut mikä käsi missäkin välissä mihinkin suuntaan... ) Lisäksi oli välistävetoa, joka sekin meiltä meni vähän hätäilyn piikkiin ja saatiin hyviä neuvoja. Taru myös huomasi, että Nuka innostuu jämäkästä yhdestä kehusta (matalalla äänellä) "Hyvä!" selvästi enemmän kun jatkuvasti hoettavasta kimityksestä "hyvä,hyvä,hyvä" Jep, hyvältä vaikuttaa!
Hakuharkat Petikossa 12.09.2008
Pidettiin omalla porukalla pienimuotoiset treenit. Nukalle aukealla pellolla (hyvä tuuli, mutta pitkä heinä) 2 maalimiestä. Toinen oli kuopassa, jonka tiesin tarkkaan, että voisin olla varma oikeasta ilmaisusta. Nuka lähti tosi reippaasti lähetyksellä, lähdin itse kävelemään sivusuunnassa polkua pitkin. Nuka irtosi pellon heinikkoon ja teki siellä pienen lenkin ja luulin sen jo menevän suoraan maalimiehelle, muttei se mennytkään vaan merkkasi. Jatkoin eteenpäin ja se palasi polulle mutta sai samalla hajun ja lähti todella reippaasti etsimään, löysi maalimiehen kuopan pohjalta ja tuli heti kertomaan todella reippaasti ja hyvin, koski ihan selvästi käteenkin. Tästä ei voinut erehtyä! Ja meni vauhdilla näytölle. Lähetin sen siitä sitten suoraan kohti koivikkoa, jossa toisen mm:hen piti olla. Nuka irtosi samantien, liekö löytänyt jäljen, mutta ilmavainulla se kuitenkin painui - ja ihan suoraan maalimiehelle joka oli maastokankaaseen verhoutunut, pää kuitenkin näkyvissä. En ollut 100% varma että se oli ollut juuri maalimiehellä, mutta ei siitä kertomisesta voinut erehtyä, sen näki jo Nukan ilmeestä että se tuli kertomaan. Mutta kuten monesti kun se tulee oikean käden puolelta, se ei kierrä ja koske vasempaan (joka olisi se kertomis-käsi), ja nytkin jouduin vähän pyytämään sitä. Mutta silti kertominen oli melkoisen selvää. Ja näytöllekin se meni todella hienosti ja oli tosi reipas. Kun mm sitten lopuksi alkoi kasata kangasta, Nuka selvästi vähän pelkäsi sitä ja vilkuili kokoajan vaikka saikin namia. Vielä ei siis oteta pressuja, vaan vasta jotain ko kaltaista pehmeää kangasta. Pitää ostaa kotiin pieni pressu ja tutustutaan pelkästään siihen ensin erikseen. Mutta todella mahtava työskentely Nukalta!
Käteen, käteen...
Thursday, 4. September 2008, 12:34:28
Nukaa pitäisi taas muistutella miten tullaan nopeasti ja suoraa reittiä käteen. Siis agilityssä. Tuli eilen melkoista kaarta taas reeneissä.
3.9.2008 Agiharkat
Uusi kouluttajamme oli heti ekan kerran pois, joten treenit veti toisen ryhmän kouluttaja ja meitä oli siis kaksi ryhmää yhdessä. Tehtiin pitkä rata, ja se oli todella pitkä. Ainakin juoksemista riitti. Muutamia kiertoja, välistävetoja tai muuten tiukkoja käännöksiä ja Nuka karkasi lapasesta vähän väliä. Ja itse olin lääh puuh läkähdyksissä yrittäessäni vaan pysyä mukana, joten käskytys oli melkoisen puutteellista ja ohjaus myöhässä, ja Nuka teki kaarta. Kouluttaja sanoi, että Nukaa pitää opetta ja muistuttaa käteen tulemisesta, että nyt se vaan ennemmin kaartaa poispäin kun kutsun sitä.
Lisäksi saatiin kommenttia että antaisin sen enemmän ajatella itse ja suorittaa itsenäisesti. Nenästä vieminen ja esteille saattaminen on perua alkuaikojen hallittavuusongelmista, kun koira sinkoili mihin sattuu, muttei esteille. Ja kyllä se edelleen sopivalla tuulella on melkoisen saatettava eikä suorita mitään ilman kunnon käskytystä. Mutta pikkuhiljaa kyllä alkaa irrota paremmin ja paremmalla tavalla - eli sinne esteille. Joten pitäisi alkaa luottamaan ja antaa sitä tilaa. Tätä harjoiteltiinkin putkelta kepeille lähetyksen merkeissä. Aluksi Nuka ampaisi putkestaä ulos täysiä ilman minkäänlaista hallintaa. Yritin pienellä haltuunotolla ja kepeille lähetyksellä, ja parin kerran jälkeen se jo sinnepäin alkoi hakeutuakin. Näitä pitäisi siis harjoitella, kuten sitä eteenmenoa ja muutakin itsenäistä esteiden hakemista. Mutta kun tietäisi miten?! Ja millon ja missä. Olisipa näppärä jos olisi jossain lähietäisyydellä muutamia esteiteitä, ettei tarvisi 5-10min treenien takia ajaa 25km.
Nuka oli tuon yhden radan treenien jälkeen ihan yhtä poikki kun minä (vaikkei edes jooga ollut ehtinyt saada paikkoja kipeeksi), ja kun yritin jotain pienimuotoista vielä ulkokentällä, ei sitä kiinnostanut enää ollenkaan. Tarvittaisiin molemmat melkoista kunnon kohotusta ja pitääkin yrittää tsempata tässä syksyn tullen.
Nukan treenien jälkeen ex-Haisuli-pappakin pääsi miniesteille, ja pienen alkukankeuden jälkeen Jasukin oli ihan innoissaan! Muutama maxieste, ja heti hyytyi, yhteen esteeseen jopa törmäsi. Kyllä se vaan on niin kankee jo, vaikka muuten lujaa meneekin, on pirtee ja välillä päässää viiraa enemmän kun on sallittua. Turha kuitenkin on vanhusta yrittää hyppyyttää maxiesteitä, mutta mini-medi korkeus menee hyvin!
3.9.2008 Agiharkat
Uusi kouluttajamme oli heti ekan kerran pois, joten treenit veti toisen ryhmän kouluttaja ja meitä oli siis kaksi ryhmää yhdessä. Tehtiin pitkä rata, ja se oli todella pitkä. Ainakin juoksemista riitti. Muutamia kiertoja, välistävetoja tai muuten tiukkoja käännöksiä ja Nuka karkasi lapasesta vähän väliä. Ja itse olin lääh puuh läkähdyksissä yrittäessäni vaan pysyä mukana, joten käskytys oli melkoisen puutteellista ja ohjaus myöhässä, ja Nuka teki kaarta. Kouluttaja sanoi, että Nukaa pitää opetta ja muistuttaa käteen tulemisesta, että nyt se vaan ennemmin kaartaa poispäin kun kutsun sitä.
Lisäksi saatiin kommenttia että antaisin sen enemmän ajatella itse ja suorittaa itsenäisesti. Nenästä vieminen ja esteille saattaminen on perua alkuaikojen hallittavuusongelmista, kun koira sinkoili mihin sattuu, muttei esteille. Ja kyllä se edelleen sopivalla tuulella on melkoisen saatettava eikä suorita mitään ilman kunnon käskytystä. Mutta pikkuhiljaa kyllä alkaa irrota paremmin ja paremmalla tavalla - eli sinne esteille. Joten pitäisi alkaa luottamaan ja antaa sitä tilaa. Tätä harjoiteltiinkin putkelta kepeille lähetyksen merkeissä. Aluksi Nuka ampaisi putkestaä ulos täysiä ilman minkäänlaista hallintaa. Yritin pienellä haltuunotolla ja kepeille lähetyksellä, ja parin kerran jälkeen se jo sinnepäin alkoi hakeutuakin. Näitä pitäisi siis harjoitella, kuten sitä eteenmenoa ja muutakin itsenäistä esteiden hakemista. Mutta kun tietäisi miten?! Ja millon ja missä. Olisipa näppärä jos olisi jossain lähietäisyydellä muutamia esteiteitä, ettei tarvisi 5-10min treenien takia ajaa 25km.
Nuka oli tuon yhden radan treenien jälkeen ihan yhtä poikki kun minä (vaikkei edes jooga ollut ehtinyt saada paikkoja kipeeksi), ja kun yritin jotain pienimuotoista vielä ulkokentällä, ei sitä kiinnostanut enää ollenkaan. Tarvittaisiin molemmat melkoista kunnon kohotusta ja pitääkin yrittää tsempata tässä syksyn tullen.
Nukan treenien jälkeen ex-Haisuli-pappakin pääsi miniesteille, ja pienen alkukankeuden jälkeen Jasukin oli ihan innoissaan! Muutama maxieste, ja heti hyytyi, yhteen esteeseen jopa törmäsi. Kyllä se vaan on niin kankee jo, vaikka muuten lujaa meneekin, on pirtee ja välillä päässää viiraa enemmän kun on sallittua. Turha kuitenkin on vanhusta yrittää hyppyyttää maxiesteitä, mutta mini-medi korkeus menee hyvin!
Haisulin tarina päättyi
Wednesday, 3. September 2008, 09:40:04
Jasu-Haisuli on pesty!!! Ei haise enää! Johan siihen meni noin puoli vuotta "pitäis..." -jahkailussa. Eilen tultiin lenkiltä kotiin niin litimärkinä, että lähes heitin vaan shampoot niskaan. Nyt Haisuli tuoksuu enää shampoolle, tuliko huuhdeltua vähän huonosti? Laiskana pyyhekuivaajana sitten totuttuun tapaan aloin föönata Jasua kuten Nukaa (joka tyytyy kohtaloonsa ja lytyssä on kiltisti föönattavana). Jasu esitteli koko ääniskaalan ja hammaskaluston siinä föönauksen ohessa 
, mutta pysyi kuitenkin kutakuin paikoillaan... Ei se kyllä kuivaksi tullut, ja karvakin jäi ihan krepille, pitää muistaa harjata/kammata sitä pari päivää, ettei tule huopaantumista.
Tänään olis syksyn ekat viralliset agit. Sitä ennen tosin käyn itse testaamassa töiden astangajoogan (hoooo!) , tiedä irtooko enää sen jälkeen mitkään agit. Viimeviikon eka pilatestunti sai kadonneet vatsalihakset niin kipeiksi, että olisi ollut agi vähän hakusessa. Mutta yleensä ne kipeytyy vasta seuraavaksi päiväksi. Mitenhän viikonlopun kisojen käy?!
, mutta pysyi kuitenkin kutakuin paikoillaan... Ei se kyllä kuivaksi tullut, ja karvakin jäi ihan krepille, pitää muistaa harjata/kammata sitä pari päivää, ettei tule huopaantumista.Tänään olis syksyn ekat viralliset agit. Sitä ennen tosin käyn itse testaamassa töiden astangajoogan (hoooo!) , tiedä irtooko enää sen jälkeen mitkään agit. Viimeviikon eka pilatestunti sai kadonneet vatsalihakset niin kipeiksi, että olisi ollut agi vähän hakusessa. Mutta yleensä ne kipeytyy vasta seuraavaksi päiväksi. Mitenhän viikonlopun kisojen käy?!
Aktiiviviikonloppu jälleen
Monday, 1. September 2008, 13:48:30
Tulipahan mahdutettua koiratouhuja yhteen viikonloppuun!
Pe hakuharkat 18-23
La agikisoissa 11-20
Su hakuharkat 17-20
Ja mun PieniMiesNuka selvisi siitä ihan kunnialla ja hengissä! (Ja Jasu-raukka istui autossa) Nyt levätäänkin sitten keskiviikkoon, jolloin alkaa taas (vasta nyt!) syksyn agikausi ohjatuissa treeneissä. Taas on uusi kouluttaja, saas nähdä...
29.8.2008 Hakuharkat Kattilalla Kettuniemessä
Pidettiin yhdelle koirakolle harjoituskoe, ja toinen koirakko tuli pimeätreeniin, joten eipä pidetty hommien kanssa mitään kiirettä. Harkat venyivätkin sitten 18-23. Nukan vuoro oli lähes hämärässä, itse en vielä ottanut lamppua mutta Nukaa ei olisi nähnyt ilman vilkkuvaloja. Nukalle oli kolme maalimiestä koealueella, joka meidän osalta oli peruskoealuetta hiukan pienempi. Ensimmäinen oli loistava, Nuka irtosi heti, etsi reippaasti ja tuli hienosti kertomaan. Maalimiehen alkaessa nousta, se hieman säpsähti ja maalimiehen noustua se selvästi kyttäsi tätä, että alkaisiko maalimies saattaa Nuka autolle. Hyvä! Ei se ennen ole maalimiehien perään katsellut.
Toinen mm piti olla keskellä aluetta, tarkkaa sijaintia ei ollut tiedossa. Nuka sai hajua ja kierteli pusikkoa, se tuli ihan lähelle ikäänkuin kertomaan, muttei ihan kunnolla koskenut käteen. Luulin kuitenkin sen ilmaisevan, joten kytkin ja lähetin näytölle. Ei se tiennytkään minne mennä. Tämä toistui vielä uudestaan. Sitten lähdettiin itse kiertämään puskia uudestaan ja lopulta Nuka löysi maalimiehen ja lähti hyvin kertomaan, nyt se koski ihan selvästi käteenikin ja onneksi oli ehtinyt nähdä maalimiehen, joten kehuin sen ja lähetin näytölle.
Viimeiselle maalimiehelle lähdettiin sitten vähän oikaisten edellisen säädön jälkeen. Nuka irtosi todella kauas, valosta vaan näki missä se viiletti. Se taisi saada hajun, mutta piti toimittaa tarpeet välissä, sitten se tuli luokse ja kehuin ja kehoitin jatkamaan. Ja se jatkoi ja teki hyvin tarkentavaa työtä. Ei kuitenkaan käynyt aivan maalimiehellä vaan tuli taas luokse hakemaan apuja. Käskin jatkamaan ja se jatkoi, nyt se löysikin maalimiehen ja jäi tuijottamaan minua vähän matkaan päähän maalimiehestä. Otin muutaman askeleen pois päin ja Nuka palasi maalimiehelle. Sitten se lopulta lähti kertomaan, ja loppu meni hyvin.
Positiivisinta treeneissä oli Nukan irtoaminen ja vauhti joka oli ihan reipas! Se selvästi hidastaa/pysähtyy kun saa hajun, ja sitten ampaisee etsimään. Mutta kun se ei heti paikallista, se tulee luokse pyytämään apuja ja tässä vaiheessa itse epäröin ilmaisun kanssa, jos en tiedä onko se ollut maalimiehellä vai ei - ja tulee niitä valeilmaisuja, vaikka Nuka ei kyllä ole tainnut kertaakaan kunnolla käteen näissä tilanteissa koskeakaan. Pitäisi yrittää vahvistaa sitä käteen koskemista selvemmäksi, että voin olla varma millon se kertoo ja millon hakee muuten vaan apua.
30.8.2008 Agilitykisat Kirkkonummella
KKK:n kisat Gesterbyn kentällä, Nuka istui autossa 11:30-19 odottaen omaa vuoroa. Ihmeen pirteä, ja kuitenkin hallinnassa pysyvä koira! Tuomari Eija Berglund oli suunnittelut kahta kiemuraa lukuunottamatta ihan kivan radan. Heti alussa oli esteen kierto joka hoitui Nukalta yllättävän hyvin pakkovalssilla ja tehtiin ihan ok ja puhdasta rataa, joskin pari eksyimistilannetta meinasi tulla, kunnes sitten tokavikan hypyn kiertoon tökkäsi meidän rata. Sain Nuka vielä ihan hyvin kiertämään sinne taakse, ilman että se säntäsi esim edessä olleelle vikalle hypylle tai minnekään muuallekaan väärään suuntaan, mutta sitten... en taas saanut sitä otettua sieltä hypyn takaa vastaan. Ensin ajoin sen vasemmalta ohi, sitten ajoin sen oikealta ohi, seisoin itse suoraan hypyn edessä, niin ettei se olisi päässyt hyppäämään vaikka olisi tajunnutkin minne pitäisi mennä. Miksen vaan voinut yksinkertaisesti seistä esteen sivussa ja vetää sen kädellä yli?! Tästä tuli sitten kymppi ja 12 sek yliaikaa. En tiedä menikö siihen säätämiseen kaikki tuo 12s vai olisiko meille tullut yliaikaa muutenkin. Yksi pidempi kaari meille tuli, tietty suht hitaat mutta upeasti onnistuneet kontaktit(!) ja pujottelu oli puolivälistä loppuun hiiiiidaaaasta. Nuka alkoi hidastaa puolessa välissä keppejä, ja huomasin, että itse olin edennyt reilusti sen edelle ja olin melkein kepeissä kiinni, ei ihme että himmasi.
Olin kyllä tosi tyytyväinen pieneen mieheen, se kuunteli ja ohjautui hyvin ja vauhti oli ihan kohtalainen. Taas oli se nollarata aika lähellä - ja sitten niin kaukana ja tulos aivan surkea. Ensi viikonloppuna sitten 4 kisaa Purinan Syysskaboissa. Josko siellä suotaisiin edes yksi onnistuminen?
31.8.2008 Hakuharkat Siikajärvellä
Nyt oli Nukalle vain yksi maalimies. Se joutu olemaan taas heti ensimmäisenä, ja sillon sen energiat ei ole ihan niin huipussaan, kun jos se odottaisi pidempään autossa. Lähdin ohjeista taas kävelemään suht avoinaisen maaston (mänty-varvikko-kalliota) halki suoraa linjaa, tuuli tuli etuvasemmalta sivusta. Nuka irtoili jälleen ihan reippaasti, kerran merkkasi, kielsin ja se jatkoi matkaa. Sitten se sai hajun ja irtosi sivulle ja pomppi aika pitkällekin sivuun ja kaarsi sitten puskien takaa luokseni ja taas epäilin kertooko se vai hakee apuja. Onneksi sain varmistuksen ettei kerro, joten en lähettänyt näytölle, vaan kehoitin jatkamaan ja liikuin itsekin hiukan. Nuka irtosi nyt melkoisen kauas ja mielestäni tuulen yläpuolelle, tiedä sitten mitä se siellä teki, liikkui kuitenkin ja kiersi piilon takaa löytämättä maalimiestä ja tuli jälleen luo ja jäi seisomaan ja tuijotti suoraan minua. Nyt lähetin sen suoraan maalimiehelle ja sitten se tämän löysikin ja tuli sitten kyllä ilmaisemaan ihan ok ja maalimies syötteli sen alueelta pois jonkun matkaa.
Jälleen hyvät irtoamiset, mutta se puutteellinen lopputyöstö ja valeilmaisut/avun hakeminen on kyllä nyt aika häiritseviä. Jotenkin pitäisi saada Nuka työstämään se haju loppuun asti itse. Ja vahvistaa sitä ilmaisun selkeyttä (käteen koskemista) nyt kun se tulee kuitenkin luo ihan ok.
Ensi sunnuntaina ei treenata, kun on agikisoja 4kpl viikonlopun aikana, joten on pienen tuumaustauon paikka.
Oli muuten ihan kiitettävästi hirvikärpäsiä, yäk!
Pe hakuharkat 18-23
La agikisoissa 11-20
Su hakuharkat 17-20
Ja mun PieniMiesNuka selvisi siitä ihan kunnialla ja hengissä! (Ja Jasu-raukka istui autossa) Nyt levätäänkin sitten keskiviikkoon, jolloin alkaa taas (vasta nyt!) syksyn agikausi ohjatuissa treeneissä. Taas on uusi kouluttaja, saas nähdä...
29.8.2008 Hakuharkat Kattilalla Kettuniemessä
Pidettiin yhdelle koirakolle harjoituskoe, ja toinen koirakko tuli pimeätreeniin, joten eipä pidetty hommien kanssa mitään kiirettä. Harkat venyivätkin sitten 18-23. Nukan vuoro oli lähes hämärässä, itse en vielä ottanut lamppua mutta Nukaa ei olisi nähnyt ilman vilkkuvaloja. Nukalle oli kolme maalimiestä koealueella, joka meidän osalta oli peruskoealuetta hiukan pienempi. Ensimmäinen oli loistava, Nuka irtosi heti, etsi reippaasti ja tuli hienosti kertomaan. Maalimiehen alkaessa nousta, se hieman säpsähti ja maalimiehen noustua se selvästi kyttäsi tätä, että alkaisiko maalimies saattaa Nuka autolle. Hyvä! Ei se ennen ole maalimiehien perään katsellut.
Toinen mm piti olla keskellä aluetta, tarkkaa sijaintia ei ollut tiedossa. Nuka sai hajua ja kierteli pusikkoa, se tuli ihan lähelle ikäänkuin kertomaan, muttei ihan kunnolla koskenut käteen. Luulin kuitenkin sen ilmaisevan, joten kytkin ja lähetin näytölle. Ei se tiennytkään minne mennä. Tämä toistui vielä uudestaan. Sitten lähdettiin itse kiertämään puskia uudestaan ja lopulta Nuka löysi maalimiehen ja lähti hyvin kertomaan, nyt se koski ihan selvästi käteenikin ja onneksi oli ehtinyt nähdä maalimiehen, joten kehuin sen ja lähetin näytölle.
Viimeiselle maalimiehelle lähdettiin sitten vähän oikaisten edellisen säädön jälkeen. Nuka irtosi todella kauas, valosta vaan näki missä se viiletti. Se taisi saada hajun, mutta piti toimittaa tarpeet välissä, sitten se tuli luokse ja kehuin ja kehoitin jatkamaan. Ja se jatkoi ja teki hyvin tarkentavaa työtä. Ei kuitenkaan käynyt aivan maalimiehellä vaan tuli taas luokse hakemaan apuja. Käskin jatkamaan ja se jatkoi, nyt se löysikin maalimiehen ja jäi tuijottamaan minua vähän matkaan päähän maalimiehestä. Otin muutaman askeleen pois päin ja Nuka palasi maalimiehelle. Sitten se lopulta lähti kertomaan, ja loppu meni hyvin.
Positiivisinta treeneissä oli Nukan irtoaminen ja vauhti joka oli ihan reipas! Se selvästi hidastaa/pysähtyy kun saa hajun, ja sitten ampaisee etsimään. Mutta kun se ei heti paikallista, se tulee luokse pyytämään apuja ja tässä vaiheessa itse epäröin ilmaisun kanssa, jos en tiedä onko se ollut maalimiehellä vai ei - ja tulee niitä valeilmaisuja, vaikka Nuka ei kyllä ole tainnut kertaakaan kunnolla käteen näissä tilanteissa koskeakaan. Pitäisi yrittää vahvistaa sitä käteen koskemista selvemmäksi, että voin olla varma millon se kertoo ja millon hakee muuten vaan apua.
30.8.2008 Agilitykisat Kirkkonummella
KKK:n kisat Gesterbyn kentällä, Nuka istui autossa 11:30-19 odottaen omaa vuoroa. Ihmeen pirteä, ja kuitenkin hallinnassa pysyvä koira! Tuomari Eija Berglund oli suunnittelut kahta kiemuraa lukuunottamatta ihan kivan radan. Heti alussa oli esteen kierto joka hoitui Nukalta yllättävän hyvin pakkovalssilla ja tehtiin ihan ok ja puhdasta rataa, joskin pari eksyimistilannetta meinasi tulla, kunnes sitten tokavikan hypyn kiertoon tökkäsi meidän rata. Sain Nuka vielä ihan hyvin kiertämään sinne taakse, ilman että se säntäsi esim edessä olleelle vikalle hypylle tai minnekään muuallekaan väärään suuntaan, mutta sitten... en taas saanut sitä otettua sieltä hypyn takaa vastaan. Ensin ajoin sen vasemmalta ohi, sitten ajoin sen oikealta ohi, seisoin itse suoraan hypyn edessä, niin ettei se olisi päässyt hyppäämään vaikka olisi tajunnutkin minne pitäisi mennä. Miksen vaan voinut yksinkertaisesti seistä esteen sivussa ja vetää sen kädellä yli?! Tästä tuli sitten kymppi ja 12 sek yliaikaa. En tiedä menikö siihen säätämiseen kaikki tuo 12s vai olisiko meille tullut yliaikaa muutenkin. Yksi pidempi kaari meille tuli, tietty suht hitaat mutta upeasti onnistuneet kontaktit(!) ja pujottelu oli puolivälistä loppuun hiiiiidaaaasta. Nuka alkoi hidastaa puolessa välissä keppejä, ja huomasin, että itse olin edennyt reilusti sen edelle ja olin melkein kepeissä kiinni, ei ihme että himmasi.
Olin kyllä tosi tyytyväinen pieneen mieheen, se kuunteli ja ohjautui hyvin ja vauhti oli ihan kohtalainen. Taas oli se nollarata aika lähellä - ja sitten niin kaukana ja tulos aivan surkea. Ensi viikonloppuna sitten 4 kisaa Purinan Syysskaboissa. Josko siellä suotaisiin edes yksi onnistuminen?
31.8.2008 Hakuharkat Siikajärvellä
Nyt oli Nukalle vain yksi maalimies. Se joutu olemaan taas heti ensimmäisenä, ja sillon sen energiat ei ole ihan niin huipussaan, kun jos se odottaisi pidempään autossa. Lähdin ohjeista taas kävelemään suht avoinaisen maaston (mänty-varvikko-kalliota) halki suoraa linjaa, tuuli tuli etuvasemmalta sivusta. Nuka irtoili jälleen ihan reippaasti, kerran merkkasi, kielsin ja se jatkoi matkaa. Sitten se sai hajun ja irtosi sivulle ja pomppi aika pitkällekin sivuun ja kaarsi sitten puskien takaa luokseni ja taas epäilin kertooko se vai hakee apuja. Onneksi sain varmistuksen ettei kerro, joten en lähettänyt näytölle, vaan kehoitin jatkamaan ja liikuin itsekin hiukan. Nuka irtosi nyt melkoisen kauas ja mielestäni tuulen yläpuolelle, tiedä sitten mitä se siellä teki, liikkui kuitenkin ja kiersi piilon takaa löytämättä maalimiestä ja tuli jälleen luo ja jäi seisomaan ja tuijotti suoraan minua. Nyt lähetin sen suoraan maalimiehelle ja sitten se tämän löysikin ja tuli sitten kyllä ilmaisemaan ihan ok ja maalimies syötteli sen alueelta pois jonkun matkaa.
Jälleen hyvät irtoamiset, mutta se puutteellinen lopputyöstö ja valeilmaisut/avun hakeminen on kyllä nyt aika häiritseviä. Jotenkin pitäisi saada Nuka työstämään se haju loppuun asti itse. Ja vahvistaa sitä ilmaisun selkeyttä (käteen koskemista) nyt kun se tulee kuitenkin luo ihan ok.
Ensi sunnuntaina ei treenata, kun on agikisoja 4kpl viikonlopun aikana, joten on pienen tuumaustauon paikka.
Oli muuten ihan kiitettävästi hirvikärpäsiä, yäk!
« Prev 1 2 3 4 5 6 7 8 ... 15 Next »
Showing posts 31 - 40 of 142.
| M | T | W | T | F | S | S |
|---|---|---|---|---|---|---|
 November 2009January 2010
| ||||||
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | |
| 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 |
| 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 |
| 21 | 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 |
| 28 | 29 | 30 | 31 | |||
Latest blog posts
Try a faster and more secure Web browser. Download Opera
WIDGETIZEHelp | Disclaimer | Terms of service | Web analytics powered by HitsLink
