Karvapallot Koheltaa

Jasu ja Jasun silmä kävivät viime perjantaina kontrollissa, ja hyvältä näytti. Fluoresoiva aine ei enää tarttunut haavaan, joten repaleisia reunoja ei ollut, vaan haava oli mennyt kiinni. Samea arpi siinä on ja paraneminen vielä kesken, joten tippoja jatkettiin "ainakin nyt viikonlopun yli". Ja pitää seurata, ettei samentuma ala levitä sarveiskalvoon, se merkkaisi tulehdusta. Lääkärin mukaan haavan paikka on "hyvä", kun on suurimman osan ajasta vilkkuluomen alla piilossa. Vielä olen laittanut tippoja, en tiedä koska sitten lopettaisin, jos nyt pari päviää vielä varmuuden vuoksi. Vähän se välillä vuotaa, ei kyllä rähmi, eikä se sitä siristele ja meno on edelleen melkoisen haipakkaa välillä.

Lääkäriltä Jasu sai mukaan myös Cartrophen kuurin. Ei se pahana ole, mutta vähän on jäykkä, joten jospa tuo taas toisi lisähelpotusta elämään. Eka piikki annettin klinikalla ja loput kolme sitten pistelen seuraavan 3 viikon aikana. Metsässä menoa ei jäykkyys kyllä ole haitannut, pari iltaa sitten sedät hieman pelästyttivät, kun katosivat yhtäkkiä lenkillä juurikin siellä kaikista lähimpänä moottoritietä. Ehkä 5-10min kulutta ne kuitenkin palasivat ehjänä (pupujahdista onnellisena) puskasta kieli vyön alla läähättäen. Eikä Jasu ollut edes seuraavana päivänä mitenkään kipeä tuosta kaahailusta.

Kovasti se osallistuu nykyään myös Kittyn kuritukseen, Kit ei vaan oikein tiedä miten suhtautuisi vanhaan setään, eikä kyllä ihan leikkiin uskalla alkaa. Nuka kurittaa myös melkoisella intensiteetillä ja niillä onkin pitkät leikit ja painit aina lenkin jälkeen.

Nukakin tuntuu voivan ihan hyvin ja pirteästi, näin pakkaskeleillä. Saa nähdä lapastuuko se sitten taas kevään tullessa. Ruokahalu on kaikilla lähes pohjaton! Jopa entinen supernirsoilija Nuka söisi kuin pieni hevonen.