Kaminiitto yl

Illuminaattien synnyn katsotaan joidenkin mielestä tapahtuneen vuosina 1632-1633, jolloin ryhmä tiedemiehiä päätti taistella kaiken tieteellisen kehityksen tulppaa eli Vatikaania vastaan ja samalla kostaa katoliselle kirkolle Galileon vainon. Kuitenkin vasta 1.4.1776 Baijerista - ei Italiasta - löytyy ensimmäinen dokumentti kyseisen järjestön perustamisesta. Hallisijat ja kirkko pitivät illuminaattien ajatuksia valtansa uhkana. Englannissa oli perustettu 1717 vapaamuurarit ja niiden ensimmäiset loosit 1726 Ranskaan ja Italiaan. Preussin Fredrik II innokas vapaamuurari,

Uskonpuhdistuksen jälkeen Etelä-Saksa oli edelleen jesuiittojen tiukasti kontrolloima ja sensuroima. Baijerin älymystö koki tilanteen kehityksen esteeksi ja siitä joukosta erottui voimahahmoksi AdamWeishaupt. Hän oli syntynyt 4.2.1748, kävi jesuiittakoulun, mutta vapaamielisen isoisänsä, Ingolstadtin paronin kirjaston ansiosta perehtyi ranskalaisten filosofien maallistuneisiin ajatuksiin. Weishaupt liittyi 1774 erääseen vapaamuurarilahkoon, mutta erosi siitä 1776 ja perusti oman 5-jäsenisen yhdistyksensä, illuminaatit, jonka jäsenet käyttivät salanimiä. Esimerkiksi Weishaupt oli Spartacus. Eräänä tarkoituksena oli luennoida ylioppilaille kirkon kieltämiä kirjoituksia. Weishaupt, Ingolstadtin yliopiston ensimmäinen kirkko-oikeuden professori, joka ei ollut jesuiitta eikä teologi, organisoi yhdistyksensä jesuiittain hierarkian ja vapaamuurarien oppien tapaan.

Illuminaatit olivat kirkonvastaisia radikaaleja, jotka halusivat kukistaa monarkiat Euroopasta toisin kuin vapaamuurarit, jotka eivät halunneet väkivaltaista uskonnollista tai poliittista muutosta. Pääasiassa molemmat järjestöt ammensivat ajattelunsa pythagorismista, ja mitran kultista.

Weishaupt sai vuonna 1780 Adolf F. F. Ludwigista, Kniggen paronista suojelijan ja rahoittajan. Järjestö levisi Euroopan eri maihin ja parhaimmillaan siinä lasketaan olleen 2000 - 3000 jäsentä, mm. Goethe ja Herder. Vuonna 1783 illuminaatit olivat suuruutensa huipulla. Kniggen paroni tympääntyi Weishauptin tyrannimaiseen johtamiseen ja samaan aikaan kirkko ja siviilihallinto päättivät hyökätä vapaamuurarien ja illuminaattien kimppuun. Vaaliryhtinas Karl Theodor antoi vuonna 1784 ensimmäiset asetukset hallituksen vastaisen toiminnan ehkäisemiseksi. Vuonna 1787 tuli tiukin asetus, jonka mukaan kuulumien illuminaatteihin rangaistiin kuolemantuomilla. Paavi tuomitsi ja inkvisitio täydensi illuminaattien tuhoamista. Käytännössä armonisku tuli vuonna 1786, kun poliisi pidätti Xavier Zwackin, joka oli yksi johtohenkilöistä. Weishaupt pakeni Keski-Saksaan Gothan kaupunkiin vuonna 1787 ja keskittyi kirjoittamaan filosofisia ajatuksiaan. Ranskan vallankumous puhkesi vuonna 1789 ja se hautasi alleen myös illuminaatit. Weishaupt kuoli 18.11.1830 ja niin fyysisesti illuminaatit siirtyivät lopullisesti historiaan