Ristiinnaulitseminen
Thursday, January 6, 2011 9:05:09 PM
Ristiinnaulitseminen Välimeren maailmassa.........
6.1.2011 16:57 Dari-anne Suomalainen / US Blogi
Miten tunnettu teloitustapa oli ristiinnaulitseminen Jeesuksen aikoihin ?
Ristiinnaulitseminen ja sille läheisesti sukua olevat teloitustavat ovat olleet yleisiä eri puolilla Välimeren maailmaa. Näyttää käyneen niin, että eri kansojen julkisiin teloituksiin on vähitellen ilmaantunut ristiinnaulitsemisesta tuttuja piirteitä. Tehokkaaksi pelotteeksi koettu rangaistustapa levisi eri puolille Välimerta, osittain sekaantuen vanhoihin tapoihin, osittain syrjäyttäen niitä.
Näyttöä ristiinnaulitsemisesta ja sille sukua olevista teloitustavoista on persialaisilta jo Herodotoksen aikoihin, lisäksi intialaisilta, assyrialaisilta, skyyttalaisilta, tauroslaisilta, germaaneilta ja briteiltä (?), numidialaisilta ja varsinkin karthagolasilta. Kreikkalaisilla oli oma tapansa, 'aporympanismos', jossa ihminen naulittiin kiinni lavaan. Termiä käytettiin myöhemmin synonyyminä ristiinnaulitsemiselle. Juutalaisille tapa tuli tutuksi viimeistään Antiokhos Epifaneen aikana ja hasmonealaisaikana hallitsijat käyttivät sitä julkisena pelotteena, Aleksandros Jannaios ristiinnaulitutti julkisesti 800 fariseusta.
Lähteet kertovat sekä elävien, että kuolleiden ristiinnaulitsemisesta. Ruumiin häpäiseminen kuului merkittävänä osana teloitustapaan. Häpäisemisen huippuna oli se, että ruumis vielä eli.
Ristiinnaulitseminen tunnettiin kaikkialla tuskalliseksi ja häpeälliseksi kuolemaksi, erityisesti siellä missä oli roomalaisia, tiedettiin mitä merkitsi ristinkuolema ja ristin kantaminen. Sana crux ja vastaavat esiintyivät Plautuksesta alkaen runsaasti nimenomaan orjien ja prostituoitujen keskuudessa. Kiduttamisen verbin cruciare ( ja johdannaisten ) jota käytettiin laajassa merkityksessä, takana on nimenomaan sana crux.
Keitä ristiinnaulittiin Rooman vallan alla
Suurimman ryhmän muodostivat orjat. Yhteiskunta perustui orjuudelle ja sille, että orjat eivät nousseet isäntiään vastaan. Orjat kuuluivat perinteisesti isäntänsä valtaan ja rangaistusasteikko oli isännän harkittavissa.
Orjien keskisessä kinastelussa viittaus ristiinnaulitsemiseen on tavallinen Rooman kirjallisuudessa, kuten Plautuksen komediassa Miles cloriosus, orja Skelekdus : ' Tiedän että risti on oleva hautani, siellä lepäävät kaikki esi-isäni, isä, isoisä, hänen isänsä ja hänen isänsä. '
Horatius kutsuu korppikotkaa Esquilinuksen linnuksi, Juvenius kuvaa korppikotkan ruokavaliota näin: ' Korppikotka elää juhdanhaaskalla, koiranraadoilla ja niillä, jotka on jätetty ristin päälle.'
Rajuimmat mittasuhteet orjien ristiinnaulitsemiset saivat orjakapinoiden jälkiselvittelyissä, joiden tarkoituksena oli pelottaa seuraavat orjasukupolvet yrittämästä samaa. Appianuksen mukaan Crassus naulitsi ristille 6000 orjaa, Via Appialle , Roomasta Capuaan.
(" Pystytä orjalle risti. - Millä rikoksella orja on tämän rangaistuksen ansainnut ? Kuka on rikoksen todistaja Kuka on ilmiantanut hänet ? Kuule: ei mikään vitkuttelu vie koskaan liikaa aikaa, kun kyseessä on ihmisen henki. - Senkin tollo, onko orja muka ihminen! Olkoon vain niin, ettei hän tehnyt mitään rikosta. Minä tahdon, minä käsken ja järkisyyt saa korvata se, että minä tahdon! ")
Merkittävä ristinkuolemalla rangaistujen joukko olivat suurrikolliset - murhaajat , ryöstäjät ja huijarit. Rooman lain mukaan kapinalliset alamaiset eivät olleet vihollisia, vaan rikollisia (latrones, leestai) Niinpä heihin kohdistettiin suurrikollisten kohtaloa. Strabon kertoo, että Pohjois-Hispanian kapinallisia pantiin kuriin tätä keinoa käyttäen. Kuohuvassa Juudeassa kapinallisten massaristiinnaulitsemisista on paljon näyttöä.
Toisessa puunilaisodassa Scipio ristiinnaulitutti roomalaiset sotilaskarkurit isänmaanpettureina. Ristiinnaulitsemista käytettiin myös vaarallisiksi koettujen uskontojen sekä kulttien torjumiseen. Isiksen papit ristiinnaulittiin ja Isiksen patsaat heitettiin Tiberiin. Afrikan provinsin prokonsuli ristiinnaulitti Karthagon lapsiuhreja harrastaneet karthagolaisen ylijumalan papit heidän omiin pyhiin puihinsa.
( Kerrotaanhan myös kristittyjen, kuten Jeesus ja Pietari ristiinnaulitsemisesta.....oma lisäys )
Miten ristiinnaulitseminen tapahtui ?
Ristiinaulitseminen oli pahin tapa kuolla, toinen oli Crux crematio (polttaminen), degollatio (kaulan katkaiseminen) , kolmanneksi, petojen raadeltavaksi joutuminen, tämä rangaistus vaati käytännössä jonkin kansanjuhlan ja amfiteatterin.
Roomalaisten mos maiorum edellytti, että kuolemalla rangaistavat ruoskittiin ennen tuomion täytäntöönpanoa. Plutarkhos tietää kertoa, että jokainen pahantekijä kantaa itse selässään oman ristinsä.
Tuomittuun naulittiin tai sidottiin patibulum, ristin poikkipuu, jonka hän kantoi tuomiopaikalle.
Uhri kiinnitettiin ristille joko köysin tai nauloin tai molempia käyttäen ( naulat esiintyvät useimmiten) Teloitustapa päästi irralleen kiduttajan sadismin. Pahimmassa tapauksessa uhri eli ristillä monta päivää. Verenvuoto, tukehtuminen tai sydämen pysähtyminen saattoivat lyhentää elinaikaa.
Lucanus kertoo, että teloitusvälineinä käytettyjä nauloja sekä muita välineitä käytettiin noituudessa. Seneca kirjoittaa erilaisista ristiinnaulisemistavoista; (Näen nuo ristit, jotka eivät ole keskenään samanlaisia, vaan eri tavoin valmistettuja; toiset riippuvat pää ylöspäin, toisilla on paalu jalkojen välissä, toiset ovat saaneet levittää kätensä ristin poikkipuulle .)
Julkiseen teloitukseen liittyi usein myös näytelmä, Väitetään että Nero osallistui ristiinnaulittujen kidutukseen. Yhden tapahtuman kuvaa Domitianuksen aikainen Martialis: ( Niin kuin skyyttalaisten kallioon kahlehdittu Prometeus ruokki runsaasti kylkensä sisällöllä ahnasta lintua, niin tarjosi ristillä riippuva Laureolus sisälmyksensä karhulle, raadellut raajat elivät, jäsenet vuotivat verta, eikä koko ruumiissa ollut enää mitään ruumista. )
Vaihteleva oli myös tapa, jolla roomalaiset kiduttivat vangiksi jääneitä juutalaisia sotavankejaan. Juutalaiset pakenivat Jerusalemista, heidät pakotettiin taistelemaan ( ei tilaa viidellesadalle uudelle vangille päivässä ), heidät ruoskittiin , kidutettiin kaikilla mahdollisilla tavoilla ja lopuksi naulittiin ristille eri asentoihin.
Ruumiilliseen kidutukseen liitettiin mahdolliseti myös henkinen. Niinpä Ateenalainen Ksantippos naulautti persialisen satraapin Artaykteen elävänä sille paikalle, johon Kserkses rakensi sillan , yli Hellespontoksen. Hänen poikansa kivitettiin hänen silmiensä edessä.
Eri tavoin toteutetun ristiinnaulitsemisen pelotevoima oli valtava. Juutalaissodassa roomalaisten uhkaus ristiinnaulita yksi juutalainen sotavanki sai kokonaisen joukko-osaston antautumaan.
Tekti on lainaus ja huomattavasti lyhennetty poiminta Erkki Koskenniemen kirjoituksesta
Tutkija Jeesuksen ristin juurella. Seuraavat hakusanat on korostettu: ristiinnaulitseminen
6.1.2011 16:57 Dari-anne Suomalainen / US Blogi
Miten tunnettu teloitustapa oli ristiinnaulitseminen Jeesuksen aikoihin ?
Ristiinnaulitseminen ja sille läheisesti sukua olevat teloitustavat ovat olleet yleisiä eri puolilla Välimeren maailmaa. Näyttää käyneen niin, että eri kansojen julkisiin teloituksiin on vähitellen ilmaantunut ristiinnaulitsemisesta tuttuja piirteitä. Tehokkaaksi pelotteeksi koettu rangaistustapa levisi eri puolille Välimerta, osittain sekaantuen vanhoihin tapoihin, osittain syrjäyttäen niitä.
Näyttöä ristiinnaulitsemisesta ja sille sukua olevista teloitustavoista on persialaisilta jo Herodotoksen aikoihin, lisäksi intialaisilta, assyrialaisilta, skyyttalaisilta, tauroslaisilta, germaaneilta ja briteiltä (?), numidialaisilta ja varsinkin karthagolasilta. Kreikkalaisilla oli oma tapansa, 'aporympanismos', jossa ihminen naulittiin kiinni lavaan. Termiä käytettiin myöhemmin synonyyminä ristiinnaulitsemiselle. Juutalaisille tapa tuli tutuksi viimeistään Antiokhos Epifaneen aikana ja hasmonealaisaikana hallitsijat käyttivät sitä julkisena pelotteena, Aleksandros Jannaios ristiinnaulitutti julkisesti 800 fariseusta.
Lähteet kertovat sekä elävien, että kuolleiden ristiinnaulitsemisesta. Ruumiin häpäiseminen kuului merkittävänä osana teloitustapaan. Häpäisemisen huippuna oli se, että ruumis vielä eli.
Ristiinnaulitseminen tunnettiin kaikkialla tuskalliseksi ja häpeälliseksi kuolemaksi, erityisesti siellä missä oli roomalaisia, tiedettiin mitä merkitsi ristinkuolema ja ristin kantaminen. Sana crux ja vastaavat esiintyivät Plautuksesta alkaen runsaasti nimenomaan orjien ja prostituoitujen keskuudessa. Kiduttamisen verbin cruciare ( ja johdannaisten ) jota käytettiin laajassa merkityksessä, takana on nimenomaan sana crux.
Keitä ristiinnaulittiin Rooman vallan alla
Suurimman ryhmän muodostivat orjat. Yhteiskunta perustui orjuudelle ja sille, että orjat eivät nousseet isäntiään vastaan. Orjat kuuluivat perinteisesti isäntänsä valtaan ja rangaistusasteikko oli isännän harkittavissa.
Orjien keskisessä kinastelussa viittaus ristiinnaulitsemiseen on tavallinen Rooman kirjallisuudessa, kuten Plautuksen komediassa Miles cloriosus, orja Skelekdus : ' Tiedän että risti on oleva hautani, siellä lepäävät kaikki esi-isäni, isä, isoisä, hänen isänsä ja hänen isänsä. '
Horatius kutsuu korppikotkaa Esquilinuksen linnuksi, Juvenius kuvaa korppikotkan ruokavaliota näin: ' Korppikotka elää juhdanhaaskalla, koiranraadoilla ja niillä, jotka on jätetty ristin päälle.'
Rajuimmat mittasuhteet orjien ristiinnaulitsemiset saivat orjakapinoiden jälkiselvittelyissä, joiden tarkoituksena oli pelottaa seuraavat orjasukupolvet yrittämästä samaa. Appianuksen mukaan Crassus naulitsi ristille 6000 orjaa, Via Appialle , Roomasta Capuaan.
(" Pystytä orjalle risti. - Millä rikoksella orja on tämän rangaistuksen ansainnut ? Kuka on rikoksen todistaja Kuka on ilmiantanut hänet ? Kuule: ei mikään vitkuttelu vie koskaan liikaa aikaa, kun kyseessä on ihmisen henki. - Senkin tollo, onko orja muka ihminen! Olkoon vain niin, ettei hän tehnyt mitään rikosta. Minä tahdon, minä käsken ja järkisyyt saa korvata se, että minä tahdon! ")
Merkittävä ristinkuolemalla rangaistujen joukko olivat suurrikolliset - murhaajat , ryöstäjät ja huijarit. Rooman lain mukaan kapinalliset alamaiset eivät olleet vihollisia, vaan rikollisia (latrones, leestai) Niinpä heihin kohdistettiin suurrikollisten kohtaloa. Strabon kertoo, että Pohjois-Hispanian kapinallisia pantiin kuriin tätä keinoa käyttäen. Kuohuvassa Juudeassa kapinallisten massaristiinnaulitsemisista on paljon näyttöä.
Toisessa puunilaisodassa Scipio ristiinnaulitutti roomalaiset sotilaskarkurit isänmaanpettureina. Ristiinnaulitsemista käytettiin myös vaarallisiksi koettujen uskontojen sekä kulttien torjumiseen. Isiksen papit ristiinnaulittiin ja Isiksen patsaat heitettiin Tiberiin. Afrikan provinsin prokonsuli ristiinnaulitti Karthagon lapsiuhreja harrastaneet karthagolaisen ylijumalan papit heidän omiin pyhiin puihinsa.
( Kerrotaanhan myös kristittyjen, kuten Jeesus ja Pietari ristiinnaulitsemisesta.....oma lisäys )
Miten ristiinnaulitseminen tapahtui ?
Ristiinaulitseminen oli pahin tapa kuolla, toinen oli Crux crematio (polttaminen), degollatio (kaulan katkaiseminen) , kolmanneksi, petojen raadeltavaksi joutuminen, tämä rangaistus vaati käytännössä jonkin kansanjuhlan ja amfiteatterin.
Roomalaisten mos maiorum edellytti, että kuolemalla rangaistavat ruoskittiin ennen tuomion täytäntöönpanoa. Plutarkhos tietää kertoa, että jokainen pahantekijä kantaa itse selässään oman ristinsä.
Tuomittuun naulittiin tai sidottiin patibulum, ristin poikkipuu, jonka hän kantoi tuomiopaikalle.
Uhri kiinnitettiin ristille joko köysin tai nauloin tai molempia käyttäen ( naulat esiintyvät useimmiten) Teloitustapa päästi irralleen kiduttajan sadismin. Pahimmassa tapauksessa uhri eli ristillä monta päivää. Verenvuoto, tukehtuminen tai sydämen pysähtyminen saattoivat lyhentää elinaikaa.
Lucanus kertoo, että teloitusvälineinä käytettyjä nauloja sekä muita välineitä käytettiin noituudessa. Seneca kirjoittaa erilaisista ristiinnaulisemistavoista; (Näen nuo ristit, jotka eivät ole keskenään samanlaisia, vaan eri tavoin valmistettuja; toiset riippuvat pää ylöspäin, toisilla on paalu jalkojen välissä, toiset ovat saaneet levittää kätensä ristin poikkipuulle .)
Julkiseen teloitukseen liittyi usein myös näytelmä, Väitetään että Nero osallistui ristiinnaulittujen kidutukseen. Yhden tapahtuman kuvaa Domitianuksen aikainen Martialis: ( Niin kuin skyyttalaisten kallioon kahlehdittu Prometeus ruokki runsaasti kylkensä sisällöllä ahnasta lintua, niin tarjosi ristillä riippuva Laureolus sisälmyksensä karhulle, raadellut raajat elivät, jäsenet vuotivat verta, eikä koko ruumiissa ollut enää mitään ruumista. )
Vaihteleva oli myös tapa, jolla roomalaiset kiduttivat vangiksi jääneitä juutalaisia sotavankejaan. Juutalaiset pakenivat Jerusalemista, heidät pakotettiin taistelemaan ( ei tilaa viidellesadalle uudelle vangille päivässä ), heidät ruoskittiin , kidutettiin kaikilla mahdollisilla tavoilla ja lopuksi naulittiin ristille eri asentoihin.
Ruumiilliseen kidutukseen liitettiin mahdolliseti myös henkinen. Niinpä Ateenalainen Ksantippos naulautti persialisen satraapin Artaykteen elävänä sille paikalle, johon Kserkses rakensi sillan , yli Hellespontoksen. Hänen poikansa kivitettiin hänen silmiensä edessä.
Eri tavoin toteutetun ristiinnaulitsemisen pelotevoima oli valtava. Juutalaissodassa roomalaisten uhkaus ristiinnaulita yksi juutalainen sotavanki sai kokonaisen joukko-osaston antautumaan.
Tekti on lainaus ja huomattavasti lyhennetty poiminta Erkki Koskenniemen kirjoituksesta
Tutkija Jeesuksen ristin juurella. Seuraavat hakusanat on korostettu: ristiinnaulitseminen
