Italiaa ja Elämää

Vietan Etiopiassa kaksi viikkoa 4.-19. joulukuuta 2007. Lennan Addis Abebaan Roomasta Kairon kautta Egypt Airin lennoilla. Jannittavaa tassa matkassa on kaikkien kokemuksien lisaksi ennen kaikkea se, etta tapaan Etiopiassa lapsuudenystavani noin 15 vuoden takaa! Han ja hanen tuntemansa ihmiset ja "oppaat" varmasti johdattavat minut mahtavaan ja erilaiseen kokemukseen tassa monille tuntemattomassa Afrikan maassa. Matkasuunnitelmiin ei ehdi sisallyttaa liikaa pitkien valimatkojen ja infrastruktuurin takia, mutta seuraavaa olen suunnitellut.

Pohjois-Etiopiassa sijaitsevia basalttikiveen hakattuja Lalibelan kivikirkkoja alettiin rakentaa Gebre Mesqel Lalibelan kaudella 1100-luvulla. Kaupunki oli Zagwe-dynastian paakaupunki, joka hallitsi Etiopiaa vuosina 900-1200. Taru kertoo, etta ainakin yksi kirkoista rakennettiin paivassa enkelien
avustuksella. Lalibela sijaitsee 2630m korkeudessa Lastavuorilla.

Toisena kohteenani on Amharanmaalla sijaitseva Tanajarvi ja Sinisen Niilin putoukset, jotka tunnetaan nimella "Tis Issat" Amharan kielella. Putoukset ovat noin 40 metria korkeita ja sadekaudella jopa 400 metria leveat. Tana on Etiopian suurin jarvi melkein 3400m2:n koollaan ja sijaitsee sekin varsin korkealla Euroopan pinnaneroihin verrattuna, nimittain 1830 metrissa. Ihan nuorikaan jarvi se ei ole, silla se muodostui laavapurkauksen johdosta noin 20 miljoonaa vuotta sitten. Tanaa asuttaa vajaa30 kalalajia, joista 17 ovat endeemisia. Sen lisaksi luontoa varittaa hyvin vaihteleva linnusto.

Naiden kahden kohteen lisaksi vietamme toki aikaa myos Addis Abebassa. Sekaan ei merenpinnan tasolla ole, vaan 2400 metrissa ja on siten maailman kolmanneksi korkeimmalla sijaitseva paakaupunki. Uskomatonta ajatella tuota korkeuseroa - miettikaa nyt vaikka Helsinkia, jossa voi pulahtaa vaikka Kolera-altaaseen

Odotan innolla Addikseen ja Etiopiaan paasya, silla vaikka toisaalta suurimmalla osalta ihmisista on vankka kuva mm. Etiopiasta vaarallisena maana, on se tilastojen mukaan yksi Afrikan turvallisempia. Rikollisuusaste on hyvin alhainen. Addis Abeba tarkoittaa suomeksi "Uusi Kukka". Sen on siis pakko olla mukava paikka Addiksessa on myos oppaan mukaan paljon nahtavyyksia muihin Afrikan paakaupunkeihin verrattuna: Museoita, kirkkoja ja toreja. Asukkaita on noin kolme miljoonaa, joten kylla menoa varmasti riittaa, mutta toisaalta se ei ole lahellekaan mikaan Kairon kokoinen asetelma. Voihan siella silti tuntua, oudossa paikassa, hieman vieraalta alkutekijoissa.

Addis Abebasta teemme sitten paivaretkia lahitienoille. Nahtavaa on paljon luonnon saralla. Etiopiahan ei varsinaisesti ole mikaan perinteinen luontokohdekaan, vaikka elainbongareille vipinaa riittaakin. Opaskirjasen mukaan tarkeinta Etiopissa on nahda Etiopia! Kulttuuria, ihmisia ja elamanmenoa!

Katsotaan - mina ainakin olen intoa piukassa



Tietoa Etiopiasta maana

Etiopian virallinen nimi on Etiopian demokraattinen liittotasavalta. Maa on jaettu etnisten ryhmien mukaan yhdeksaan osavaltioon ja kahteen itsehallintoalueeseen. Vaikka maa joutui miehitetyksi Italian toimesta 1936-41, on Etiopia ainoa Afrikan maa jota ei ikina ole kolonisoitu. Se on sailyttanyt yhtenaisyytensa yli kahden tuhannen vuoden ajan, ja on siten Afrikan vanhin ja samalla myos maailman yksi vanhimmista valtioista. Asukasluvun arvioidaan olevan lahempana 80 miljoonaa.

Etiopialaiset kayttavat maataloudessa edelleen ikivanhoja maanviljelyskeinoja kuten viljelykiertoa, peltojen kesannointia ja jyrkkien rinteiden pengertamista. Ongelmana alkaa kuitenkin olla viljelymaan puute, sen jako ja niista aiheutuvat yhteenotot. Seuduilta viedaan ensiksi polttopuut kotitalouksien tarpeisiin, jonka jalkeen paikalle tuodaan karja, joka tallaa maan lopullisesti kasvittomaksi ja viljelykelvottomaksi. Suojaava kasvillisuus on huvennut Etiopiassa vaarallisen vahiin ja ennen viljavat seudut ovat eroosion jaljelta karuja. Maan vuoristoisuus myos jouduttaa huuhtoutumista, koska edella mainittu vetta sitova kasvillisuus on vahissa tai sita ei yksinkertaisesti enaa ole. Monien toivomat elvyttavat sateet ovat nykyaan myos kirous eroosion vaivaamillla seuduilla. 1970-luvun ja 1980-luvun lopun kuivuudet tappoivat miljoonia ja niiden uhreiksi jaivat viela moninkertainen maara. Kuivuuden aiheuttaman nalanhadan uhrit karsivat ennen kaikkea aivovaurioista ja sokeudesta. Myos nama ihmiset kuluttavat suuressa maarin yhteiskunnan voimavaroja. Suomen kehitysapuohjelmaan on kuulunut viime vuosina mm. koulutuksen parantaminen ja myos vammaisia ihmisia on saatu aktivoitua mukaan opintielle. Yleisesti ottaen vammaisuus on Afrikassa tabu ja sellaisia ihmisia pidetaan useimmiten jonkun riivaamina.

1984-85 Mengistu Haile Mariamin marxilainen hallinto kollektivisoi maatalouden kesken sodan. Se ajoi maan entista suurempaan ahdinkoon. Ihmisia pakkosiirrettiin ja kansa oli halutonta ja kyvytonta viljelemaan maata. Omien tilojen menetys seka karjan takavarikointi ja pakkotyoohjelmat laskivat ihmisten moraalia huomattavasti, jolloin ravinnon tuotanto laski dramaattisesti. Mengistu Haile Mariamin valtakausi paattyi 1991.

Maan talous ja kehittyminen vaatii aikaa ja tyota tasapainottuakseen. Vaihtotase on -844 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (arvio vuodelta 2005). Etiopia lukeutuu maailman koyhimpiin valtioihin ja yli 20% vaestosta asuu aarimmaisessa koyhyydessa. Melkein 80 prosentilla ihmisista ei ole mahdollisuutta puhtaaseen veteen ja elinikaodotekin on keskimaarin 49 vuotta. Miljoonat ihmiset ovat edelleen riippuvaisia kansainvalisesta ruoka-avusta. Etiopian bruttokansantuotteesta neljannes koostuu kehitysavusta. BKT henkea kohden on arvioiden mukaan noin 750 USD. Bruttokansantuotteesta suurin osa muodostuu maataloudesta (tyollistaa yli 80% kansasta), palveluista ja vahaisesta teollisuudesta. Maan huono infrastruktuuri vaikeuttaa kehitysta. Etiopian noin 34 000 tiekilometrista vain noin 4400 on paallystettya. Myos paallystettyjen lentokenttien osuus on pieni - vain 14. Maan kehitysta hidastaa tietysti myos sairaudet ja huono hygienia. HIV-sairaita on 7% ja malariaan sairastuu vuosittain noin 9 miljoonaa etiopialaista. Raskaus ja synnytys on tassa Afrikan maassa myos suuri riski, silla joka 14. aiti kuolee synnytykseen, ja vain joka 9. synnytysta operoi koulutettu katilo. Kaksi kolmasosaa kansasta on lukutaidotonta (miehista 60% ja naisista 80%). Onneksi Etiopian hallitus on aloittanut suuren kampanjan koulutuksen saralla ja he ovatkin onnistuneet nostamaan koulunsa aloittavien lapsien maaraa jopa 40% vuosina 2000-2004. Nykyaan puolet lapsista aloittaa koulun.

Poliittinen tilanne on suhteellisen vakaa, vaikka takana on hankauksia vanhasta rajakiistasta Eritrean kanssa, joka aloitti itsenaisyystaistelun sen pohjoisessa maakunnassa 1960-luvulla. Huhtikuussa 1993 taistelu paattyi alueen itsenaistymiseen. Kristittyjen ja arabien yhteenotot ovat jakaneet kansaa. Etiopia lahetti joulukuussa 2006 joukkoja Somaliaan tukemaan sen valiaikaista hallitusta, josta Eritrea puolestaan pillastui ja rajakiista loi taas kipinaa.

Kasvava turismi tuo tahankin maahan kaivattuja lisatuloja samalla kun maa tekee suuria ponnistuksia imagonsa parantamiseksi, jotta matkailun asema tulonlahteena vahvistuisi entisestaan. Siita onkin jo hyvia esimerkkeja nahtavilla mm. Addis Ababassa, jossa uusia ravintoloita ja hotelleja nousee ennatystahtiin paakaupungin katukuvaan. Tasta raportoi menneella viikolla ainakin BBC World.

Itse minaan eksperttina toimimatta, olettaisin nimenomaan juuri matkailun olevan nopein keino saada ”quick money”, jota tamakin maa varmasti tarvitsee. Ethiopian Airlinesilla on tassa kasittaakseni suuri rooli. He ovatkin kasvattaneet tunnettuuttaan mielestani aika hyvin parin viime vuoden aikana. Ethiopian Air on yksi harvoja kannattavia ja kasvavia afrikkalaisia lentoyhtioita. Talla kertaa en valitettavasti lenna kyseisella yhtiolla – hinta kun tietysti tuli etusijalla, mutta mielenkiintoista olisi ollut kokea heidan kansallinen ylpeytensa! Matkan jalkeen sitten ainakin voin kertoa Bolen lentokentasta ja menosta siella.




Etiopian maantieto on kiehtova yhdistelma lahes tappavaa kuumuutta ja toisaalta viileaa vuoristoilmaa. Maaata halkoo Ita-Afrikan hautavajoama, joka ulottuu noin 9500 kilomertin pituisena vuoristoketjuna Punaiseltamerelta aina Malawijarvelle asti. Hautavajoaman ketjussa on enemman kuin 20 yli 4000m huippua ja 30 toimivaa tulivuorta, jotka jarisyttavat maata jopa Botswanan Makarikarilla, jonne hautavajoaman vaikutusalue yltaa. Mielenkiintoisen alue lienee kuitenkin Danakilin suolaaavikko.

Alue oli 10 000 vuotta sitten Punaistamerta, josta on todisteena seudulle jaanyt suola. Nyt siella on maailman yksi syvimmista paikoista: maanpinta laskee 150 metria alle merenpinnan. Suolatasankojen karulla alueella vallitsee armoton kuumuus. Siella voi jopa paistaa munan kiven paalla paivasaikaan. Aavikon etelaisimmassa osassa selviytyy kuitenkin Afarien hurja 200 000 asukkaan kansa, jotka kayvat taistelua oikeuksistaaan veteen Awashajoen rannoilla.

Pohjois-Etiopiaa hallitsee Simienvuoret suoraan Gonderin ylapuolella. Siella sijaitsee Afrikan neljanneksi korkein huippu Ras Dashen 4620 metrissa. Toinen merkittava vuoristoalue on hautavajoaman itapuolella oleva Balevuoret, missa huiput nousevat myos yli 4000 metriin.

Etiopian ylangolta alkavat maan merkittavimmat joet. Tarkein ja tunnetuin niista on Tanajarvesta kuohuva Sininen Niili, joka tuottaa suurimman osan varsinaisen Niilin vedesta ja yhdistyy Sudanin Khartumissa Valkoiseen Niiliin ja virtaa sitten lahes 7000 kilometrin matkan Egyptiin laskeakseen lopulta Valimereen.

LUONTO

Etiopiassa sijaitsee Ita-Afrikan suurimmat kotoperaiset sademetsat. Keskiylangolla maa on vihreaa, hedelmallista ja tiheaan viljeltya. Sadekauden loppuessa syyskuun ja lokakuun alun tienoilla villikukkien meri peittaa maaston lukemattomilla eri lajeillaan.

Koillisessa Tigrain alueella on kuivempaa ja kasvustokin on vahaisempaa. Hautavajoaman alueella Addis Ababasta etelaan maisema puolestaan vaihtuu perinteisen afrikkalaiseksi ruohistoineen ja lattanoine akaasiapuineen. Gambellan alueelle lantisessa Etiopiassa on tyypillista puolestaan reheva trooppinen kasvillisuus.

Etiopiassa on monia endeemisia lajeja. Kalojen ja lintujen lisaksi muun muuassa seuraavia ei loyda mistaan muualta: Etiopian susi, Gelada-paviaani, Vuoristo-Nyala (antiloopilaji), Walia Ibex (kaurislaji, joka on erittain uhanalainen ja suurin osa sen jaljella olevasta 500 yksilosta elaa Simienvuorilla) seka Somali Wild Ass (hevoselain).

Lintuharrastajille maassa riittaa bongattavaa. Yli 800 lajia on rekisteroity ja niita loytyy aina lisaa. 16 kaikista naista on endeemisia.

NISAKKAAT

Etiopiassa tavataan suurimmassa osin samoja nisakkaita kuin esimerkiksi Keniassa ja Tansaniassa, tosin lajien populaatiot ovat huomattavasti alemmat ja sijoittuvat syrjaisille seuduille. Koska elainten bongaus ei ole yleensa Etiopian matkan paatarkoitus, ei kattavia populaatio –ja elaintietoja ole kirjattuna kuin aivan kiinnostavimmista lajeista.

Petoelaimet

Yleisin peto, jonka matkailija todennakoisesti kohtaa on pilkullinen hyeena, joka elaa koko maan harvaan asutuilla alueilla ja kansallispuistoissa, varsinkin alhaisissa korkeuksissa. Etiopiassa elaa myos muita hyeenalajeja, mutta niita harvoin nakee niiden valttelevan ominaisuuden takia.
Afrikan kaikki kolme isoa kissaa – leijona, leopardi ja gepardi - ovat myos lasna Etiopiassa.

Leopardeja tavataan eniten, koska sille suotuisia metsia ja kivikkoisia alueita on tarpeeksi tarjolla. Myos leijona on hyvin salamyhkainen elain ja bongaus ei ole helppoa, vaikka useimmissa kansallispuistossa se onkin nahty.

Abyssinian leijonan tunnistaa sen normaalia pienemmasta yleisen leijonan koosta ja ennen kaikkea uroksen vaikuttavasta mustasta harjasta. Sita tavataan savannilla ja hautavajoaman kuivilla alueilla seka Kenian ja Somalian raja-alueilla, vaikka myos taman lajin populaatio on pieni. Varma, vaikka hieman surullinen paikka bongata naita harvinaisuuksia on Siddist Kilo Addis Ababassa.

Gepardi viihtyy vielakin kuivemmissa olosuhteissa kuin leijona ja leopardi. Sita on tavattu Awashin ja Nechisarin kansallispuistoissa, mutta harvan esiintymisen takia niissakin on todettu, etta gepardi on kiertolainen, joka ei sido itseaan yhteen paikkaan, vaan lahinna eksyy eri paikoille.

Afrikkalainen metsastys/metsastava koira (susien sukuun kuuluva) on kirjattu monissa kansallispuistoissa esim. Balen alueella. Tosin se on hyvin harvinainen ja uhanalainen, eika vain Etiopiassa vaan koko Afrikassa. Samaan sukuun kuuluvia shakaaleja, muun muuassa mustaselkashakaaleja, elaa maassa yleisesti isommissa populaatioissa.


Kadelliset

Etiopian yleisin teiden varsilla tavattava kadellinen on varmasti Guereza-paviaani. Silla on valkoinen parta ja vielakin kiiltavampi valkoinen hanta. Se elaa lantisilla ja kaakkoisilla ylangoilla metsien keskella.

Tumman oliivinruskea Anubis-paviaani on Afrikan yleisin kadellinen. Silla on laaja luontainen elinalue ja siksi se onkin yleinen bongattava useimmissa kansallispuistoissa, kivikoissa ja kallioisilla alueilla niin maan etela -kuin lansiosissakin. Kevyempirakenteinen Hamadryas-paviaani asuttaa Awashin kansallispuistoa ja hautavajoaman pohjoisosia.



Photo References

www.emblibrary.com
info2.info.tampere.fi