Niko

Arkistoitu versio tästä merkinnästä:
http://www.domnik.net/niko/oa/2004/onko-kuluttaminen-velvollisuus.shtml

Uudelleenherännyt libertaristiblogi fi-lib on virkistävää luettavaa. Vaikka sen kirjoittajat ovatkin vapaiden markkinoiden kannalla minuakin ehdottomammin, löytää sieltä argumentteja maltillisempaankin markkinatalouden puolustukseen.

Esitetyt ajatukset eivät kuitenkaan ole aina johdonmukaisia, mikä tietysti johtuu myös siitä, että blogia kirjoittaa useampi henkilö. Olin kuitenkin ymmärtänyt, että libertaristit vastustaisivat auktoriteettaja ja puolustaisivat yksilön oikeutta valita ja kantaa vastuuta valinnoistaan. Ja niin he tekevätkin, kun toisena osapuolena on esimerkiksi valtio tai kirkko. Taloutta yksilön ei kuitenkaan sovi uhmaaman, ainakaan kirjoituksen Hörhöjen "Älä osta mitään" -päivä perusteella.

Itse asiassa kirjoitus on vain Mikko Ellilän kasaama kokoelma muualla julkaistuja pätkiä. Joka tapauksessa, siinä annettiin ymmärtää, että kuluttaminen on kaikkien velvollisuus, koska se pitää talouden pyörimässä. Ja siitä velvollisuudesta lipsuminen on vapaamielisille libertaristeillekin liikaa. Siksipä he kehottavat käyttämään älä osta mitään -päivän ja mielellään muutkin päivät iloiseen kulutusjuhlaan.

Kuten Ellilän viittaama Johan Norbergkin kirjoittaa, ostamatta jättäminen on yksilön valinta siinä missä muutkin. Yhdyn myös Norbergin näkemykseen siitä, että päivän järjestäjätahojen näkemys markkinoista on vääristynyt. Mutta en yhdy Ellilän ja kumppaneiden näkemykseen siitä, että kulutusta sinänsä ei pitäisi kyseenalaistaa. Vuotuinen älä osta mitään -päivä on siihen hyvä väline, minkä libertaristitkin ärtymyksellään osoittavat.

Kannatan sitä oikeistolaisuutta, jossa säästäväisyys on hyve. Vaikka talousjärjestelmän status quo vaatisi lisääntyvää kulutusta, ei ympäristö sitä kestä. Ympäristö on taloutta perustavampi taso, sillä ympäristöstä myös talous on riippuvainen. Markkinataloutta kannatan, koska tunnetuista talousjärjestelmistä siinä on vähiten tehotonta tyhjäkäyntiä. Mutta markkinoiden pitää olla väline eikä tavoite sinänsä. Aito markkinatalous mukautuu ihmisten mukaan eikä toisin päin, ja pysyy ympäristön asettamissa puitteissa syömättä omaa perustaansa. Kritiikittömät markkinatalouden ihannoijat eivät sitä näe, eivätkä kritiikittömät markkinatalouden vastustajat ymmärrä.

Aihepiirit: Talous ja globalisaatio, Yksilön valinnat, Lokit ja bloggaaminen